Sofian Maailma

Uusi blogi

2009-03-28T14:37:00.001+02:00

Uudet päivitykset löytyvät nettisivujeni blogista.

Eurovaaleihin

2009-02-07T14:32:00.008+02:00

Minut on nimetty kokoomuksen ehdokkaaksi Euroopan parlamenttiin. Lauantai 24.1. oli jännittävä päivä. Tuolloin Kokoomus nimesi 10 eli puolet eurovaaliehdokkaistaan. Sali eduskunnan lisärakennuksessa oli aivan täynnä ja tilaisuus kiinnosti myös mediaa. Kampanja käynnistyi reippaalla aloituksella, josta jäi oikein hyvä maku.

Alkujaan innostuin politiikasta ja erityisesti EU:sta ennen viime eurovaaleja. Tuolloin käyty EU-keskustelu sytytti siinä määrin, että seuraavana keväänä pyrin ja pääsin opiskelemaan valtio-oppia Tampereen yliopistoon. Politiikasta on sittemmin tullut sekä työ, että harrastus. Loistavasti sujuneiden kunnallisvaalien jälkeen minulle tarjottiin mahdollisuutta lähteä kokoomuksen ehdokkaaksi eurovaaleihin. En epäröinyt, sillä juuri EU-politiikka on kiinnostukseni osaamiseni ydinaluetta.

Ne, jotka minut jo tuntevat tietävät, että kun johonkin lähden, olen aina täysillä mukana. Niin nytkin. Kampanjaa on lähdetty tekemään tosissaan ja innostunut tiimimme laajenee koko ajan.

Olen aivan tohkeissani. Tästä tulee hieno kevät! Toivottavasti saamme aikaan hyvää asiapohjaista EU-keskustelua. Se on parasta kampanjoinnissa.

Haluan omalla panoksellani tuoda Euroopan parlamenttiin uutta nuorekasta näkemystä sekä innokasta ja vastuullista asennetta EU:n kehittämiseksi. Tarvitsen Sinut mukaan matkaani, sillä menestyvä ja hyvinvoiva tulevaisuuden Suomi ja Eurooppa rakennetaan yhdessä tänään!

--

Liity tukitiimiin nettisivuillani ja Facebookissa.

Eurovaalit toimitetaan sunnuntaina 7.6.2009 ja ennakkoäänestys kotimaassa 27.5.-2.6. ja ulkomailla 27.-30.5. välisenä aikana.

Vaaleista jouluun

2008-12-30T18:48:00.011+02:00

Vaalien jälkeen syksy kului vauhdikkaasti työn touhussa. Onneksi jouluna oli aika hengähtää.

Heti vaalien jälkeen loka-marraskuussa olin mukana XL-ryhmän ohjelmatyöryhmässä, joka neuvotteli tulevasta pormestariohjelmasta. Kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmästä ohjelmatyöneuvotteluihin osallistui lisäkseni pormestari Timo P. Nieminen ja rkp:n Peter Löfberg. Ohjelmaneuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja kelpo-ohjema saatiin pormestarikoalition muodostavien XL-puolueiden (kokoomus, vihreät, keskusta, kristillisdemokraatit, rkp ja Tampereen sitoutumattomat) voimin aikaiseksi.

Muutama toimittaja on kysellyt ensimmäisten valtuustoaloitteideni aiheita. Aloitteet ovat toki tärkeitä ja niitä on mietitty. Lisäksi on kuitenkin hyvä muistaa, että todellisuudessa on muitakin väyliä vaikuttaa politiikan sisältöön. Itse koen erityisesti ohjelmatyön yhdeksi mielenkiintoisimmista.

Ensi vuonna Tampereen kunnallispolitiikassa nähdään selkeä hallitus-oppositio -asetelma, kun vasemmisto ja perussuomalaiset vetäytyivät oppositioon jättäen vastuun kokoomuksen, vihreiden, keskustan, kristillisdemokraattien, rkp:n ja Tampereen sitoutumattomien kannettavaksi. Edessä ovat varmasti haasteelliset ajat, mutta hyvä ja osaava ryhmä vastuunkantajia on nyt koossa.

Kunnallisten luottamuspaikkojen suhteen kokonaisuus alkaa olla Tampereella selvillä ja loputkin paikat varmistuvat alkuvuodesta. Näyttää siltä, että pääsen osaamis- ja elinkeinolautakuntaan, kuten olin toivonutkin. Kunnallispolitiikanteon ja päivätöiden lisäksi vaalien jälkeen riitti muutakin ohjelmaa.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan liittokokous pidettiin 15.–16.11.2008 Joensuussa. Tällä kertaa keskeisimmäksi teemaksi nousi uuden liittohallituksen valinta puheenjohtajiston jatkaessa kauttaan. Vilkasta keskustelua aate- ja sisältökysymyksistä on luvassa vuoden 2009 liittokokouksessa, kun Tuhatkunta hyväksyy uuden tavoiteohjelman kaudelle 2010–2011. Vuonna 2009 liiton toiminnan painopisteenä on vaalien lisäksi linjapaperin päivittämistä valmisteleva ohjelmatyö, jota aatteesta vastaavana varapuheenjohtajana vedän. Toivon tuhatkuntalaisilta innokasta osallistumista aatetyöryhmän toimintaan.

Viikko Tuhatkunnan liittokokouksen jälkeen 21.–22.11.2008 vuorossa oli Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous Espoon Korpilammella. SYL on Suomen suurin opiskelijajärjestö, joka edustaa kaikkia Suomen noin 145 000 yliopisto-opiskelijaa. Kokoomusopiskelijat saavuttivat kokouksessa päätavoitteensa, kun Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen ja Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jouni Holopainen valittiin SYL:n hallitukseen vuodelle 2009.

SYL:n liittokokousväki valitettavasti osoitti jälleen kykenemättömyytensä uusiin avauksiin ja keskusteluun hylätessään SYL:n hallituksen liittokokoukselle esittämät kaksi julkilausumaa. Erityisen hyvä oli julkilausumaesitys duaalimallin tulevaisuuden arvioimisesta. Tämän julkilausuman ydin oli virittää keskustelua aiheesta, ei niinkään linjata asiasta puoleen tai toiseen. Ylioppilaat eivät suostuneet keskustelemaan. On vaikea uudistua tai tehdä kaivattuja ”uusia avauksia”, jos vanhoista ja jäykistyneistä toimintamalleista ei pystytä edes keskustelemaan saati arvioimaan niiden hyviä ja huonoja puolia avoimesti.

Olen toiminut kaksi vuotta Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajana. Kaikelle on aikansa ja vuodenvaihteessa päättyy kauteni puheenjohtajana. Kiitokset tykolaisille kaikista hienoista hetkistä, tuesta ja erityisesti Porojuhlassa saamastani suuresta ja kauniista orkideasta, jonka hoitaminen saattaa vielä osoittautua Tykon tarjoamista haasteista kaikkein suurimmaksi :)

Uuteen vuoteen on hyvä lähteä viimeisimpien gallupien tunnelmissa. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan kokoomuksen eduskuntavaalikannatus loikkasi muilta karkuun. HS uutisoi sunnuntaina 21.12., että kokoomuksen kannatus yltäisi 24,1 prosenttiin, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. SDP:n kannatus olisi 21,2 ja keskustan 20,4 prosenttia.

Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia ystäviä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta 2008 ja toivottaa onnea ja menestystä vuodelle 2009!

Kiitos luottamuksesta!

2008-10-28T14:40:00.007+02:00

Kuntavaalien tulos on selvillä. Olen kiitollinen kaikille äänestäjille. 715 ääntä Tampereella on upea tulos nuorelle ensikertalaiselle. Henkilökohtaisissa äänimäärissä se on sijalla 24. koko kaupungissa.

Nyt on sitten aika tekojen seurata puhetta. Tulen työskentelemään Tampereen kaupunginvaltuustossa menestyvän tulevaisuuden Tampereen puolesta.

Kiittäen

Sofia

Vaalivalvojaiset

2008-10-28T14:30:00.001+02:00

Tamperelaisen kokoomuksen vaalivalvojaiset Plevnassa 26.10.

Vaalitulos alkaa varmistua

Valituksi tulleita. Vasemmalta Sanna Ojanen, Sofia Vikman, Leena
Kostiainen, pormestari Timo P. Nieminen ja Riitta Koskinen

Aika kiittää ja kommentoida vaalikampanjaa ja -tulosta

Vaalipäivä

2008-10-26T08:50:00.000+02:00

Kunnallisvaalit käydään tänään. Vaalihuoneistot aukesivat ympäri Suomea kello yhdeksältä ja ovat auki iltakahdeksaan.

Tampereen valtuustoon tarvitaan nuorta innokasta ja osaavaa tulevaisuuteen katsovaa näkemystä. Tarvitsen tukeasi. Vain äänestämällä voit vaikuttaa!

Äänestämään mennessä kannattaa muistaa, että viime yönä on siirrytty talviaikaan, joten kelloja on käännetty tunti taaksepäin.

Äänestyspaikalle pitää ottaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi ajokortti. Ensimmäisiä tuloksia vaaleista tulee heti iltakahdeksan jälkeen, kun ennakkoäänien tulos selviää.

Vaalipäivän äänestyspaikat Tampereella löydät täältä.

EHDOKASKOHTAINEN VAALITULOS KÄNNYKKÄÄSI

MTV3:n palvelun hinta on 7 euroa ja sen voi jo nyt tilata valmiiksi. Tuloksia alkaa tulla vasta varsinaisena vaalipäivänä eli sunnuntaina 26.10. klo 20 kun ennakkoäänet on laskettu ja vaalihuoneistot sulkeutuneet.

TietoEnatorin ja STT:n kehittämä graafinen, reaaliaikainen tulospalvelu tuottaa tietoa vaalien tuloksesta valtakunnallisesti, vaalipiireittäin ja kuntatasolla. Henkilökohtaisen tulospalvelun tilaaminen käy helposti kännykällä Verkkouutisten sivuilta.Tulospalvelu on avautunut 13.10.2008 ja on avoinna 31.10.2008 saakka. Palvelun hinta on 5 euroa/tilaus.

Loppurutistus

2008-10-22T09:13:00.011+03:00

Kampanjan sujuminen on jopa ylittänyt odotukset. Viimeisten sadan tunnin ennen vaaleja sanotaan olevan ratkaisevat. Kampanjan loppurutistus on siis käynnissä.

Paljon on jo tehty. Vilja on askarrellut upeat www-sivut. Facebook-ryhmä kasvaa jatkuvasti ja jäseniä on yli 200. Esitteitä on jaettu ja luukutettu talkoovoimin huikea määrä. Lehti-ilmoituksista osa on vielä tulossa. Jaossa on ollut myös Sofian matkassa rintanappeja ja tulitikkuja. Onnistuneita vaalitilaisuuksia on pidetty mm. valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Koskisen ja kansanedustaja Arto Satosen kanssa. Grillibileitä, markkinoita, vaalipaneeleita - unohtamatta kirjoittelua lehtiin ja blogiin.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ihmisten tapaaminen ja kuunteleminen ympäri kaupunkia. Tamperelaisten kuuleminen heidän arkipäivän asioissaan on oltava politiikan teon ohjenuorana. Ihmisille on tarjottava aitoja valinnanmahdollisuuksia arkensa järjestämiseen kaikissa elämänkaaren vaiheissa.

Käy katsomassa Sofian matkassa -kuvia kampanjan ajalta.

Kannattaa muuten katsoa Maikkarin puheenjohtajaväittely tänään klo 20.

Apulaispormestari Irja Tulosen kanssa Kauppahallissa

Torstai on toivoa täynnä

2008-10-16T07:17:00.012+03:00

Toivon käyttöohje

Kokoomuksen tapa toimia on Toivo. Toivo on tehty uskosta parempaan tulevaisuuteen ja kyvystä riemuita kaikesta siitä, mitä meillä jo on. Se on tehty halusta kuunnella ja ymmärtää. Rohkeus on sen moottori, rehellisyys sen runko ja suvaitsevaisuus sen vakiovaruste. Se on lupa olla innostunut ja saada muutkin innostumaan. Toivo on enemmän kuin syy olla politiikassa, se on syy herätä uuteen päivään. Paitsi puhetta, toivo rakastaa tekoja. Sillä ilman niitä mikään ei muutu.

Toivon käyttöohjeen voit kokonaisuudessaan ladata täältä.

Tänään toivon torstaina löydät minut Keskustorilta, missä olemme tiimiläisten kanssa edistämässä Hämeenkadun Approon osallistuvien parempaa happea ;)

Nuorten ja ikäihmisten edut eivät ole vastakkaisia

2008-10-15T21:37:00.002+03:00

Ikäihmisten hyvinvointia ja nuoriin panostamista ei pidä asettaa vastakkain. Nuorten työikäisten ja työikään tulevien on jaksettava työelämässä yhä pidempään ja terveempänä, jotta suurten ikäluokkien arvokas vanhuus turvataan. Vastuu yksilöllisten palvelujen turvaamisesta ikäihmisille on yhteinen. Nuori on pätevä hoitamaan ikäihmisten asioita, jos vain saa siihen vaaleissa valtuutuksen.

Väestömme ikääntyessä vanhustenpalveluja ja laitospaikkoja tarvitaan väistämättä lisää. Kunnan on taattava asukkailleen turvallinen, yksilöllinen ja arvokas vanhuus. Vanhusten palveluiden määrän lisääminen ei yksin riitä, myös laatua on parannettava. Erityisenä painopisteenä on pidettävä terveyttä edistävää ja ongelmia ennaltaehkäisevää työtä.

Veronkorotukset, velkaantuminen tai jatkuvat palvelumaksujen korotukset eivät ole kestäviä ratkaisuja huoltosuhteemme heiketessä. Meidän on osattava varautua suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, jotta ikäihmisten palvelut voidaan turvata kuormittamatta kohtuuttomasti nuorempia sukupolvia. On myös muistettava, että veronkorotukset eivät aina ole paras keino kasvattaa verokertymää.

Kaupungin on taattava kansalaisille kuuluvat palvelut. Palveluiden tuotantoprosesseja on varaa järkeistää ja tehostaa nykyisestä. Tuottaako kaupunki palvelut itse vai hankitaanko niitä yksityiseltä palveluntuottajalta ei ole ideologinen kysymys. Se on tarkoituksenmukaisuuskysymys. On pyrittävä parhaaseen mahdolliseen laatuun ja kustannustehokkuuteen.

Palveluita voidaan tilata yksityisiltä tuottajilta, jos se kuntalaisen näkökulmasta johtaa siihen, että samalla rahalla saadaan enemmän ja parempaa palvelua. Myös kolmatta sektoria ja järjestöjä on tuettava, sillä ne tekevät vapaaehtoisvoimin paljon arvokasta työtä.

Koti on ihmiselle maailman tärkein paikka. Moni ikäihminen haluaa elää kotona mahdollisimman pitkään ja tätä on tuettava kaikin keinoin. Keskimääräisen eliniän piteneminen ja terveyden paraneminen vaikuttavat siihen, että vanhukset todellakin voivat asua kodeissaan pidempään.

Kuntien on jatkossa pystyttävä vastaamaan tähän haasteeseen ja tarjottava yhä enemmän kotihoidon ja omaishoidon mahdollistavia palveluita. Esimerkiksi ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä on lisättävä. Tällöin kotona asuvan vanhuksen luona kävisi tarvittaessa säännöllisesti sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä.

Kodinomainen ympäristö on turvattava silloinkin, kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista. Vanhainkodit ja palvelutalot eivät ole vanhusten säilytyspaikkoja. Meidän on huolehdittava, että niissä kohdellaan ihmisiä inhimillisesti ja arvokkaasti. Jokaiselle vanhukselle on voitava räätälöidä palvelut heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan.

On tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessa on riittävästi päteviä hoitajia vanhustenhuoltoon. Laitoksissa vanhusten enimmäismäärä hoitajaa kohden tulee olla riittävä ja vanhuksen hoidontarpeen tulee vaikuttaa hoitajien määrään.

Vanhusväestön määrän kasvaessa omais- ja kotihoidon mahdollisuudet on otettava entistä paremmin huomioon. Omaishoitajien jaksamisesta on syytä olla huolehtia. Omaishoitajat tekevät erittäin arvokasta ja tärkeää työtä pienellä korvauksella. Omaishoitajien on pystyttävä pitämään lakisääteiset vapaapäivänsä ja tämän vuoksi heille on tarjottava riittävästi sijaisapua kotiin.

Yksinäisyys koskettaa monia ikäihmisiä ja aiheuttaa myös sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Meillä on myös paljon vaikeasta masennuksesta kärsiviä vanhuksia. Ihmiselle ei riitä, että ympärillä on lääkäreitä ja hoitajia. Aito välittäminen ja läheisyys ovat asioita, joita ei saa unohtaa missään tilanteessa.

Opiskelijajärjestöt ovatkin haastaneet opiskelijat kaikkialla Suomessa kohtamaan eläkeläisiä. ”Menkää kysymään, mitä varttuneemmalle väestölle kuluu ja kuinka voitte auttaa heitä. Vastineeksi saatte pitkästä elämänkokemuksesta kumpuavia viisaita mietteitä”, opiskelijajärjestöt toteavat osuvasti.

Sofia lyhyesti

2008-10-14T23:55:00.009+03:00

Miksi kokoomus:

Kokoomus ei ole laput silmillä kulkeva eturyhmäpuolue vaan kokoaa tietyn arvopohjan jakavia ihmisiä toimimaan yhdessä ja kehittämään yhteiskuntaa kokonaisuutena. Kokoomus luottaa ihmiseen, välittää ja luo valinnanmahdollisuuksia. Kokoomus on aidosti tulevaisuuspuolue.

Tavoitteet kotikunnassa:

- Haluan kehittää Tamperetta yrittämiseen, työntekoon ja opiskeluun kannustavana viihtyisänä ja turvallisena kaupunkina. Jotta Tampere voi turvata kaikille asukkailleen laadukkaat ja yksilölliset palvelut, on huolehdittava elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä ja panostettava opiskelijoihin ja osaamiseen sekä lapsiin ja nuoriin tulevaisuuden voimavarana.

- Kulttuuri ja liikunta luovat elinvoimaa Tampereelle. Kaupunkilaisten erilaisia harrastusmuotoja on mahdollistettava monipuolisesti.

- Kasvava Tampere tarvitsee uusia liikennejärjestelyjä, joita on suunniteltava pitkäjänteisesti tulevaisuuteen katsoen. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta on parannettava ja raideliikennettä kehitettävä

Kolme asiaa joita muuttaisit Suomessa:

- Parantaisin työnteon kannustavuutta verotuksen progressiota lieventämällä ja poistaisin perintöveron rintaperillisiltä.

- Uudistaisin sosiaaliturvajärjestelmää nykyistä kannustavammaksi ja selkeämmäksi.

- Järkeistäisin koulutuksen aloituspaikkamääriä työelämän tarpeita vastaavaksi.

Tärkeimmät luottamustoimet:

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta, varapuheenjohtaja
Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö, hallituksen jäsen
Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat TYKO ry, puheenjohtaja
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, edustajiston jäsen
Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö (TOAS), valtuuskunnan jäsen

Työ ja koulutus:

Eduskunta-avustaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti (valtio-oppi)

Osaava Tampere

2008-10-13T12:41:00.001+03:00

Kuntavaalien alla myös Kokoomusopiskelijoiden liittohallitus on pohtinut opiskelijan asioita erityisen paljon kunnallisesta näkövinkkelistä. Tutustuttuani monen muun kaupungin tilalanteeseen olen huomannut, että Tampereella moni asia on erittäin hyvin, mutta myös paljon voidaan tehdä paremmin.

Tampere on merkittävä opiskelukaupunki. Korkeakouluopiskelijoita on yli 200 000 asukkaan kaupungissamme yli 35 000 ja tähän päälle tulevat vielä tuhannet toisen asteen opiskelijat. Osaajia siis pitäisi olla omasta takaa. Jatkossa on entistä enemmän keskityttävä siihen, että tämä osaaminen myös säilytetään ja hyödynnetään Tampereen seudulla entistä paremmin. Nykyisin liian moni opiskelija valmistuttuaan muuttaa työn perässä muualle.

Elinkeinoelämän vahvuus ja vireys luovat edellytykset elinvoimaiselle kunnalle. Yritykset tuovat työpaikkoja ja verotuloja, joiden avulla yhteiset palvelut voidaan turvata.

Perusopetus on osaamisemme kivijalka, jonka laatuun on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Koulutusketjumme on oltava laadukas aina varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta korkeakouluihin asti. Heikkoja lenkkejä ei saa olla.

Tampere ja menestyvät yritykset puolestaan tarvitsevat osaajia, joten opiskelijamyönteinen ja opiskeluun kannustava asenne on oltava itsestäänselvyys. Tampereen on toiminnallaan rakennettava edellytyksiä saada koulutusta vastaavaa työtä ja madallettava kynnystä yritysten perustamiseen.

Tampere voi yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa pyrkiä tarjoamaan opiskelijoille mahdollisuuksia oman alansa työharjoitteluun opiskeluaikana, jotta siirtyminen työelämään opintojen jälkeen olisi mahdollisimman sujuva.

Kohtuuhintainen ja toimiva terveydenhuolto auttaa jaksamaan opinnoissa ja siirtymään hyvissä voimin työelämään. Kahden päällekkäisen terveydenhuoltomaksun periminen opiskelijoilta on kohtuutonta. YTHS:n jäsenmaksun maksavien yliopisto-opiskelijoiden julkisen terveydenhuollon maksuista onkin luovuttava YTHS:n ollessa kiinni.

Toisen asteen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa on pikaisesti kehitettävä ja keskitettävä, jotta palveluiden saatavuus saadaan edes kansallisten suositusten tasolle. Opiskelijat tarvitsevat terveydenhuoltoa, jossa on erityinen osaaminen opiskelevan nuorison terveyteen liittyvistä kysymyksistä.

Koti on ihmiselle maailman tärkein paikka. Jotta Tampere voi olla oikea opiskelukaupunki, on täällä oltava tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Hintojen nousua ehkäisee parhaiten asuntojen hyvä saatavuus ja uusien opiskelija-asuntojen kaavoittaminen.

Jokaisella on oikeus toteuttaa kodissaan mahdollisimman pitkälle omia valintojaan. Kierrättämiseen ja ympäristöystävällisiin valintoihin pitäisi jokaisella olla mahdollisuus. Siksi kuntien on järjestettävä kunnolliset kierrätysmahdollisuudet erityisesti lasi-, metalli- ja energiajätteenosalta.

Tampereen on tarjottava merkittäviä opiskelija-alennuksia mm. kulttuuri- ja liikuntapalveluistaan. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta on kehitettävä, jotta sen käyttäminen on aito ja kilpailukykyinen vaihtoehto. Oleellista on matkaan kuluva aika ja matkanteon viihtyisyys.

Henkinen pääoma, fyysinen terveys ja puhdas ympäristö ovat kaikki merkittäviä opiskelijan hyvinvointia edistäviä ja ongelmia ennaltaehkäiseviä tekijöitä. Panostukset opiskelevaan nuorisoon kasvavat korkoa Tampereelle.

Ennakkoäänestyspaikat

2008-10-13T11:37:00.001+03:00

Keskiviikkona alkavan ennakkoäänestyksen paikat löydät täältä.

Tekijänaisia, kampanjatohinaa ja politiikan korkeita korkoja

2008-10-10T23:12:00.005+03:00

Meillä oli tänään Tampereen Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Koskisen ja kunnallisvaaliehdokas Minna Markkulan kanssa yhteinen kahvitilaisuus Koskikeskuksen Linkosuolla. Ihmisiä ja hyviä kysymyksiä tekijänaisille riitti. Kiitokset Riitalle ja Minnalle hyvästä yhteistyöstä.

Kampanja on muutenkin edennyt tohinalla ja koko tiimi on tehnyt aivan loistavaa työtä! Myös uusia huippuvahvistuksia on liittynyt riveihin. Ei voi kuin kiittää kaikkia suuresta ja korvaamattomasta avusta! Tähän mennessä kaikki on sujunut suorastaan yli odotusten ja hyvältä näyttää. Esitteitäkin on jo talkoovoimin jaettu eri puolilla kaupunkia useampi tuhat. Vielä riittää töitä. Täysillä vaaleihin asti!

Kokoomuksessa on loistava yhteishenki ja Tamperelaiset ehdokkaat tiimeineen tekevät hyvää yhteistyötä. Lisäksi mm. pirkanmaalaiset kansanedustajat jaksavat tehdä toivotalkoita urakalla ja tsempata monia ehdokkaita. Meillä on esimerkiksi kansanedustaja Arto Satosen kanssa ollut muutama yhteinen kahvitilaisuus. Myös kansanedustaja Timo Heinonen tukee nuoria ehdokkaita mm. esittelemällä heitä sivuillaan "Hyvä Ehdokas" -osiossa.

Huomenna onkin vuorossa hieman perinteisestä kampanjoinnista poikkeava tapahtuma. Tiimini nimittäin järjestää maailmalta tutuksi tulleen Korkkarijuoksun Kuninkaankadulla klo 13->. Täytyyhän Tampereen saada oma korkkarijuoksu. Idea tapahtumaan kuulemma lähti siitä, että harjoittelen tätä haastavaa lajia päivittäin töissä ja vapaalla.

Kokoomuksen kunnallisvaalikampanjan tv-spotit julki

2008-10-10T22:54:00.002+03:00

Kokoomuksen kunnallisvaalien televisiokampanja käynnistyy sunnuntaina 12.10. Televisiokampanjan spotit julkistettiin tänään 10.10. Kokoomuksen puoluetoimistolla Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Spotit esitteli puoluesihteeri Taru Tujunen.

Televisiospotit ovat nähtävissä osoitteessa: http://www.toivotalkoot.fi/televisio

Miksi ehdokkaaksi?

2008-10-02T16:23:00.002+03:00

Työni, opiskeluni ja harrastuneisuuteni kautta olen sekä teoriassa että käytännössä saanut perehtyä siihen, miten poliittinen päätöksenteko toimii ja miten asioihin vaikutetaan. Haluan omalla työpanoksellani tuoda Tampereen valtuustoon uutta nuorekasta näkemystä ja innostunutta tekemisen meininkiä.

Valtuustossa on pystyttävä ottamaan kantaa asioihin hyvin laajalla skaalalla. Ei riitä, että on vahva mielipide vain muutamaan omaksi kokemaansa teemaan. Päätöksiä tehtäessä on oltava intoa perehtyä monipuolisesti päätöksenteon kohteena oleviin asioihin niiden väliset vuorovaikutussuhteet ymmärtäen.

Päätökseni lähteä ehdolle kunnallisvaaleissa ei ollut vaikea. Harkittuani hetken vastasin kyselyihin myöntävästi. Uskon aidosti, että yksikin innostunut ihminen voi sitkeällä työllä vaikuttaa kuntalaisten arjen sujumiseen merkittävästi!

Maailman parantaminen saattaa kuulostaa suureelliselta, mutta väistämättömään yhteiskunnalliseen muutokseen vaikuttaminen ja sen ohjaaminen toivottuun suuntaan koskettaa kaikkia ja kuuluu kaikille. Siksi jokaisen on tärkeää käyttää ääntänsä kunnallisvaaleissa 26.10.

Ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista lääkkeeksi opiskelijaterveydenhuollon ongelmiin

2008-09-30T21:22:00.002+03:00

Toimiva terveydenhuolto auttaa jaksamaan opinnoissa ja siirtymään sujuvasti työelämään. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) on pystyttävä tarjoamaan yliopisto-opiskelijoille laadukkaat terveyspalvelut, riittävän nopeasti ja ilman kohtuuttoman pitkää jonottamista.

YTHS:n tulee jatkossakin olla yliopisto-opiskelijoiden ensisijainen terveydenhuollon tarjoaja. Opiskelijat joutuvat kuitenkin tosiasiallisesti käyttämään julkisen terveydenhuollon palveluita esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin. YTHS:n jäsenmaksun maksavien yliopisto-opiskelijoiden ei pidä joutua maksamaan kunnallisen terveydenhuollon maksuja YTHS:n ollessa kiinni. Kahden päällekkäisen maksun perimisestä on luovuttava.

Myös toisen asteen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa on kehitettävä ja keskitettävä, jotta palveluiden saatavuus paranee. Kunnallisten terveydenhuoltopalveluiden saatavuus vaihtelee rajusti eri kaupungeissa ja opiskelijan hoitoon pääsy usein pitkittyy. Opiskelijoille on tarjottava terveydenhuoltoa, jossa on erityinen osaaminen juuri opiskelevan nuorison terveyteen liittyvistä kysymyksistä ja riittävät resurssit ennaltaehkäisevään työhön.

Pitkät jonot opiskelijaterveydenhuoltoon, esimerkiksi YTHS:n mielenterveyspuolelle, ovat kestopuheenaihe. Opiskelijan on tietysti päästävä hoitoon heti silloin, kun hätä on akuutti. Huomio on kuitenkin kohdennettava myös ongelmien alkulähteille. Ennaltaehkäisevä työ, ongelmien havaitseminen mahdollisimman aikaisin ja varhainen puuttuminen estävät monta inhimillistä tragediaa ja myös tuovat säästöjä.

Monessa tapauksessa opiskelijoiden vakavat ongelmat juontavat juurensa jo perusopetuksen tai toisen asteen ajoilta. Puutteet perusopetuksen ja toisen asteen terveydenhuollossa tai lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksissa vaikuttavat kärjistyneiden terveysongelmien määrään korkea-asteella. Pitkittyessään sairaudet ja ongelmat pahenevat ja mutkistuvat ja ovat myös kalliimpia hoitaa. Painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen tukemiseen ja puuttumiseen. Myös eri alojen ja asteiden ammattilaisten välistä yhteistyötä on tiivistettävä.

Kuntataloudessa ”säästäminen” lasten ja nuorten hyvinvoinnin kustannuksella on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Esimeikiksi Tampereella tilanne on kouluterveydenhuollon osalta kehno. Valtakunnallisten suositusten mukaan yhtä lääkäriä kohden saisi olla 2100 oppilasta. Tampereella on 4268 oppilaista per yksi koululääkäri. Lisää lääkäripalveluja tarvitaan myös opiskelijaterveydenhuollossa, jonka piiriin lukiolaiset ovat siirtyneet.

Opiskelijaterveydenhuollon taakka kasvaa kestämättömäksi, jos ongelmat kasautuvat jo pitkältä ajalta. Ihmisen hyvinvointi ja vastaavasti pahoinvointi lapsena ja nuorena heijastuu myöhemmin aikuiselämään. Tämän vuoksi on tärkeää, että päättäjät, vanhemmat ja läheiset tekevät kaiken voitavansa sen eteen, että lapset ja nuoret saavat mahdollisimman hyvät eväät terveeseen elämään. Laadukkaiden palveluiden ohella avainasemassa ovat opettajan aika oppilaille, varhainen puuttuminen, sosiaaliset suhteet ja yhdessä omien vanhempien kanssa kotona vietetyn ajan määrä ja laatu. Aitoa välittämistä ei voi ulkoistaa.

Kirjoitus on julkaistu Tuhatkunta -lehdessä 3/2008

Vaalitavoitteita

2008-09-29T16:45:00.002+03:00

Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelma 2008 (selaimella avautuva versio, jossa sivut kääntyvät alapalkista löytyvien nuolinäppäimien avulla.)

Ohjelma on ladattavissa myös pdf-versiona.

Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelma Tampereella vaalikaudelle 2009-2012 löytyy puolestaan täältä.

Vauhdikas viikko

2008-09-20T16:55:00.016+03:00

Tällä viikolla on kunnallisvaalikampanjani pyörähtänyt oikein kunnolla käyntiin. Menoa ja meininkiä on riittänyt.

Keskiviikkona ja torstaina vietin iltaa Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijoiden rastilla Tamyn Kaupunkisuunnistuksessa. Kyseessä oli jokavuotinen opiskelijatapahtuma uusille fukseille.

Tunnelmia Kaupunkisuunnistuksesta Sorin aukiolta:

Torstaina päivällä kävin alustamassa seminaarissa Tampereen yliopiston Politiikan tutkimuksen laitoksella. Tilaisuuden teemana oli teoria ja käytäntö: Mitä iloa teoreettisista opinnoista? Esitykseni aihe oli "Toteutuuko parlamentarismi Suomen Eduskunnan työssä?".

Perjantai-iltana oli vuorossa kampanjointia Hervannan Kauppakeskus Duossa. Paikalla oli myös kansanedustaja Arto Satonen.

Lauantaina Tampereen Ratsastuskeskuksessa Niihamassa:

Ilmainen palvelu - paras palvelu?

2008-09-02T22:15:00.002+03:00

Viimeksi tänään olemme päivän uutisista saaneet lukea Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen vaateita kaikille ilmaisesta päivähoidosta. Keskustelu asian ympärillä ei näytä laantuvan, joten muutama sana päivähoidosta.

Elokuun alussa voimaan tulleessa päivähoitomaksu-uudistuksessa maksuttoman päivähoidon tulorajoja korotettiin. Maksuttoman päivähoidon piiriin pääsi yhä useampi pienituloinen, mikä mielestäni on aivan oikein. Nykytilanteessa päivähoito on siis maksutonta pienituloisille.

Päivähoitomaksujen alennukset on kohdennettava oikeudenmukaisesti. Uudistuksen myötä yli 50 prosentilla perheistä päivähoitomaksut laskivat, painottuen yksinhuoltaja- ja monilapsisiin perheisiin.

Keski- ja parempituloiset perheet maksavat yhä ”omavastuuosuuden” päivähoidosta. Heidän enimmillään reilu parinsadan euron kuukausimaksunsa ei ole kohtuuton, jos sitä vertaa päivähoitopaikan todelliseen hintaan, joka on lähempänä tuhatta euroa. Jos pientäkään osaa palveluiden hinnasta ei kateta maksuilla, on veroja nostettava saman verran. Haluatko Sinä maksaa enemmän veroja?

Sdp:n ajama päivähoitomaksujen poisto siis hyödyttäisi suoraan hyvätuloisia perheitä. Verorahojen kylväminen holtittomasti vie mahdollisuuden auttaa niitä, jotka apua todella tarvitsevat. Mielestäni on tuettava ensisijaisesti niitä perheitä, joille päivähoitomaksut voivat todella olla liian korkeita.

Laadukas palvelu ei ole ilmaista. Vastuuttomien ”maksut pois” -lupausten sijaan on resurssit kohdennettava palveluiden monipuolistamiseen ja laadun parantamiseen. Uskon päivähoidon ja lasten hyvinvoinnin olevan kaikille perheille niin tärkeitä asioita, että ne, joilla varaa on, ovat valmiita laadusta ja hyvistä palveluista myös hieman maksamaan.

Toisin kuin Urpilainen tänään mediassa väittää Kokoomus ei ole väittänyt, että ilmaisen päivähoidon järjestäminen olisi mahdottomuus. Kyse on siitä, että raha, joka ilmaisen päivähoidon myötä menisi suoraan hyvätuloisten taskuun, on järkevämpää suunnata päivähoitomme laadun parantamiseen.

"Maksuttoman" tai ”ilmaisen” päivähoidon järjestämiseen vaadittavat miljoonat eurot (n. 260 milj.) voisi käyttää huomattavasti paremmin esimerkiksi pienituloisimpien perheiden etuuskorotuksiin, terveydenhuollon parantamiseen, päivähoidon ryhmäkokojen pienentämiseen tai lapsiperheiden kotipalveluihin. Kehitettävää ja kohteita kyllä riittää.

Päivähoitoa on kehitettävä niin, että jokaisella perheellä olisi aito mahdollisuus valita olosuhteisiinsa mahdollisimman sopiva hoitomuoto. Valtion ei tule viestittää, että lapsen vieminen kunnalliseen päivähoitoon on, palvelun ilmaisuudesta johtuen, aina paras ratkaisu. En myöskään usko, että ilmainen, kaikille yhtäläinen ja samalla kaavalla järjestetty palvelu on perheiden näkökulmasta parasta mahdollista.

Valtio tai kunta ei voi yrittää kertoa, mikä on lapselle parasta. Lähtökohtaisesti perheet ovat itse oman tilanteensa parhaita asiantuntijoita. Kaikki eivät esimerkiksi tarvitse kokopäiväistä hoitopaikkaa. Jos kokopäiväinen paikka on aina ilmainen, ei perheillä ole kannustimia varata puolipäiväistä paikkaa.

Jotkut puolestaan haluavat lapsensa perhepäivähoitoon ja toiset haluavat hoitaa lapsensa kotona. Näille ja monille muille vallinnanmahdollisuuksille on jätettävä tilaa.

Valinnanmahdollisuuksia harrastamiseen

2008-08-24T12:23:00.005+03:00

Aamulehti julkaisi 12.7. kirjoitukseni, jossa peräänkuulutettiin tyttöjen ja poikien liikuntaharrastusten tasapuolista tukemista ja mahdollistamista kunnissa. Ilokseni havaitsin, että myöhemmin myös YLE Uutiset oli tarttunut samaan asiaan.

Sukupuolinäkökulman sijaan kyse on ennen kaikkea eri lajien tasavertaisuudesta suhteessa julkiseen tukeen ja aitojen valinnan mahdollisuuksien luomisesta.

Katsantokannasta riippumatta nuorison liikuntavuorojen jakamisessa ja kenttävarauksissa on havaittavissa selvää epäoikeudenmukaisuutta. Seurojen lisäksi myös kunnat huomioivat liian vähän tyttöjen suosimia lajeja. Jäähalleja, palloilukenttiä ja skeittipuistoja kyllä kehitellään ja hyvä niin. Mutta miten kunnat tukevat vaikkapa ratsastustalleja tai balettikouluja?

Jos katsotaan harrastajamääriä ja erotellaan tytöt ja pojat, kuntien jakamissa määrärahoissa eri lajeille ja urheiluseuroille on kiistatta selvää epäreiluutta. On aivan turhaa luoda vastakkainasettelua tyttöjen ja poikien harrastusmahdollisuuksien välillä. Silti on selvitettävä keinoja, joilla tyttöjen suosimia harrastusmahdollisuuksia voitaisiin tukea nykyistä paremmin.

Esimerkiksi ratsastuksen osalta on joskus esitetty, ettei kunta voi tukea toimintaa, jota pyörittää osakeyhtiö. Kunta voi kuitenkin tukea ratsastusseuroja siinä missä jääkiekkoseurojakin. Tuessa ei aina ole kyse suoranaisesta rahan jakamisesta. Kyse voi olla myös esimerkiksi kaavoituksesta ja liikuntapaikkojen rakentamisesta.

Kuten jo totesin, ei syyllistämiseen tai vastakkainasetteluun ole aihetta. Kyse on siitä, että mahdollisimman monille olisi tarjolla monipuolisia mahdollisuuksia valita harrastuksensa. Harrastaminen on monella tapaa eduksi lapsen ja nuoren kehitykselle eikä se voi olla vain tiettyihin lajeihin mieltyneiden erityisoikeus.

Jotkin seurat ovat jo nyt ihailtavan hyvin hoitaneet etujensa valvonnan ja luoneet hyvät suhteet esimerkiksi Tampereen päättäjiin. Saadakseen äänensä kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa on myös muiden lajien edustajien oltava aktiivisia. Kuntavaaleissa on seuraava suuri mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten asioita Tampereella hoidetaan seuraavan neljän vuoden ajan.

Tunnelmia Tallipihalta

2008-08-23T20:24:00.008+03:00

Piipahdin tänään Kokoomuksen kesätapahtumassa Tallipihalla. Tarjolla oli pannukahvia, lettuja ja makkaraa sekä leikkimielisille Halinallen halauksia ja kasvomaalauksia.

Mukana oli kokoomuslaisia kunnallisvaaliehdokkaita ja valtuutettuja, jotka olivat tuoneet mukanaan ystäviä ja perheenjäseniä.

Pormestari Timo P. Nieminen korosti puheessaan, että kaikki me kokoomuslaiset olemme hyvinvointiyhteiskunnan kannattajia mutta myös ymmärremme, että sen eteen on tehtävä töitä.

Sofia ja pormestari Timo P. Nieminen (kuva: Mikko Närhi)

Halinalle ja Päivi

Nuoret kunnallisvaaliehdokkaat Sofia ja Petri

Kieltenopetus kaipaa monipuolisuutta

2008-08-12T16:02:00.002+03:00

Aamulehti julkaisi 5.8. näkyvästi kieltenopetusta käsittelevän kirjoitukseni, joka on herättänyt ilahduttavan paljon keskustelua niin Aamulehdessä kuin muillakin foorumeilla.

Kieltenopetus kaipaa monipuolisuutta

Suomalainen perusopetus on huippuluokkaa, ja saamme syystä olla ylpeitä erinomaisista PISA-tuloksistamme. Niistä ei kuitenkaan saa tulla mantraa.

Koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja kilpailukyky on luotava joka päivä uudelleen. Jos emme näin tee, ohittavat koulutukseen paljon sijoittaneet kilpailijamme meidät yhdessä hujauksessa.

Syksyn kynnyksellä ja koulujen alkaessa monen perusasteen ja toisen asteen opiskelijan on aika miettiä kieltenopiskeluaan.

Vaikka perusopetuksemme ja yleissivistävän lukiomme avaintekijä on aina ollut monipuolisuus, niin yhdessä suhteessa olemme ottaneet viime vuosina takapakkia. Vieraiden kielten opetus on nimittäin vähentynyt sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen puolella. Kehityskulku on nurinkurinen, sillä työelämä joka tapauksessa kansainvälistyy entisestään.

Akateemisessa maailmassa kansainvälinen yhteistyö on nykyään itsestäänselvyys. Hyvä kielitaito on nykymaailmassa tärkeä myös ammatillisella puolella. Ammatinharjoittamiseen ei enää riitä vain oman alansa erityistaitojen hallitseminen.

Monikulttuurisessa Euroopassa työvoiman vapaata liikkuvuutta ei voida toteuttaa ilman riittävää ja monipuolista kielitaitoa. Puolalainen putkimies ja suomalainen puuseppä tarvitsevat hyvää kielitaitoa.

Onkin kovin nurinkurista, että Suomessa on otettu kieltenopetuksessa takapakkia nyt, kun kehityssuunnan pitäisi työelämän kansainvälistymisen myötä olla juuri päinvastainen. Vaikka englannin kielen asema kansainvälisessä viestinnässä jatkuvasti vahvistuu, myös muiden kielten osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää.

Tilastot puhuvat omaa karua kieltään siitä, kuinka perusopetuksen oppilaiden kielivalinnat ovat kaventuneet rajusti viimeisen 10 vuoden aikana. Enää vajaa 10 prosenttia kunnista tarjoaa peruskoulun kaikille yhteisenä A-kielenä muuta kuin englantia, ja vapaaehtoista A-kieltä tarjoaa alle puolet kunnista.

Opiskelijamäärät ovat vähentyneet ja kieltenopiskelu on 2000-luvulla keskittynyt yhä selvemmin suuriin kaupunkeihin. Tarvittaessa kuntien on pystyttävä kuntarajat ylittävään yhteistyöhön kieltenopetuksen laadun ja monipuolisuuden parantamiseksi.

Lukioissakin on ongelmia. Kielten tarjonta on niissä usein monipuolista, mutta vieraiden kielten ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien määrä on ollut jo pitkään selvässä laskussa. Valinnaisten kielten kursseja saatetaan napsia niin innokkaasti yksi sieltä, toinen täältä, ettei käytännön kielitaitoa saavuteta näistä kielistä yhdessäkään.

Nyt on tehtävä täyskäännös. Vankka pohja kielten opiskelulle voidaan rakentaa jo peruskoulussa.

Tarvitaan myös koulujen ja lukioiden välistä yhteistyötä, toisen asteen sisäistä yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa. Myös uutta teknologiaa tulee ottaa laajasti käyttöön ja hyödyntää kieltenopetuksessa.

Hallitus on kesäkuussa esittänyt lukiolakia muutettavaksi siten, että kielten opetuksessa opiskelijalta arvioitaisiin kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioitaisiin erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaisi opetushallitus.

Uudistus on tervetullut, sillä suullisen kielitaidon opetukseen keskitytään lukioissa nykyisellään liian vähän.

Kirjoitus julkaistu Aamulehdessä 5.8.2008

Opintoraha nousee tänään

2008-08-01T08:47:00.003+03:00

Sinivihreä hallitus nosti heti ensitöikseen opintorahaa ja opintotukeen vaikuttavia opiskelijoiden omien tulojen tulorajoja, jotka nousivat 30 prosentilla jo vuoden 2008 alusta. Tänään astuu voimaan opintorahan korotus 4o eurolla. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha nousee 298 euroon kuussa. Toisen asteen opintoraha nousee 246 euroon.

Historiallinen parannus opintotukeen on konkreettinen esimerkki siitä, mikä muuttui, kun kokoomus tuli hallitukseen. Opintorahaa ei ole korotettu 16 vuoteen.

Heti vuoden alusta 30 prosentilla noussut opiskelijan niin kutsuttu vapaiden tulojen raja oli aikaisemmin 505 euroa opintotuellista kuukautta kohden. Tänä vuonna opiskelija voi kuitenkin tienata 660 euroa kuussa ilman että tulot laskisivat opintuen määrää. Niinä kuukausina joina opiskelija ei nosta opintotukea voi palkkatuloja jatkossa kertyä 1970 euroa nykyisen 1515 euron sijaan.

Opintorahan ja valtion takaaman opintolainan (jota opiskelija voi nostaa 300 euroa kuussa) lisäksi opiskelija voi saada asumislisää enintään 201,60 euroa kuussa. Asumislisää ei voi saada ollenkaan, jos asuinkumppanin tulot ylittävät vuodessa 22 000 euroa. Jos asuinkumppanin tulot ovat alle 15 200 euroa vuodessa, ne eivät vaikuta samassa taloudessa asuvan opiskelijan asumislisään.

Tällä hetkellä Kela ei tee asuinkumppanuusasiassa eroa pariskuntien ja kämppäkavereiden välillä, mikä aiheuttaa osalle opiskelijoista ongelmia ja turhaa lisäselvitysten väsäämistä. Itsekin olen viimeisen vuoden sisällä allekirjoittanut todistajan ominaisuudessa parikin kaverieni Kelalle tekemää selvitystä kämppäkaverien suhteen laadusta. Asunnon pohjapiirroksen ja sängynpaikkojen selvitteleminen Kelalle tuntuu jokseenkin hullulta.

Tämän päivän Helsingin Sanomien mukaan opintotukiasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) haluaakin lopettaa tarveharkinnan opiskelijoiden asumislisää jaettaessa. Monelle opiskelijalle olisi helpotus, jos urkinnasta luovuttaisiin.

Opiskelijaliikuntaa

2008-07-16T16:00:00.011+03:00

Tampereen yliopiston yliopistoliikuntatalo Atalpan laajennus lykkääntyy. Kauan kaivatun remontin piti alkaa 9.6., mutta kuukausien soutamisen ja huopaamisen jälkeen remontti on kesäkuussa tulleen tiedon mukaan siirretty yliopistolakiuudistuksen yli. Tänään asiasta kertoi myös Aamulehti. Tilanne on harmillinen, koska nykyiset liikuntatilat ovat hyvin ahtaat ja ruuhkautuvat käyttäjäpaljoudessa usein.

Opetusministeriö on yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa priorisoinut yliopistojen esittämät hankkeet kiireellisesti toteutettaviin, yliopistojen päätoimintoja tukeviin hankkeisiin sekä myöhemmin toteutettaviin tai siirrettäviin hankkeisiin. Tampereen yliopiston Atalpa -hankkeen ei katsottu kuuluvan yliopiston primääritoimintojen edellyttämiin toimitiloihin, joten se siirrettiin. Ministeriön puolesta remontti ilmeisesti voi alkaa tammikuussa 2010.

Atalpan laajennusosaan on määrä tulla uusi liikunnan monitoimisali sekä ajanmukaiset pukeutumis- ja pesutilat. Olemassa olevia tiloja vapautuu silloin kuntosalikäyttöön. Kaikkiaan uusia neliöitä on suunnitelmissa noin 2 000, eli rakennukseen tulisi lisää liikuntatilaa liki tuplasti nykyiseen verrattuna.

Atalpa puhutti keväällä myös Tamyn edustajistossa ja itsekin olin mukana asian selvittelyissä yliopiston hallinnon ja ministeriön suuntiin. Tamyn hallituksen edustajat kävivät OLL:n liikuntapoliittisen sihteerin kanssa tapaamassa opetusministerin erityisavustaja Laura Rissasta ja asiaa esitellyttä virkamiestä, ja opetusministerille on toimitettu muistio tilanteesta. Uusia liikuntatiloja odottavien yliopisto-opiskelijoiden toiveet eivät kuitenkaan toteudu Tampereella vielä muutamaan vuoteen.

Koska kaikki halukkaat eivät tällä hetkellä kunnolla mahdu Atalpaan liikkumaan, on entistä tärkeämpää, että opiskelijoille on Tampereella tarjolla muita kohtuuhintaisia liikuntamahdollisuuksia. Tässä avainasemassa on yhteistyö paikallisten yrittäjien, seurojen ja myös kaupungin kanssa mm. parempien opiskelija-alennusten neuvottelemiseksi.

Atalpan laajennusta odoteltaessa on syytä pyrkiä mahdollistamaan opiskelijaliikuntaa muilla tavoilla. Kehittyvä tamperelaisten korkeakoulujen ylioppilas- ja opiskelijakuntien, kauppakamarin ja Tampereen kaupungin yhteishanke Opiskelijan Tampere on hieno askel oikeaan suuntaan.

Kaikkien palveluiden ei tarvitse olla ilmaisia, mutta erityisryhmille, kuten opiskelijat ja eläkeläiset, on myönnettävä kunnollisia alennuksia esimerkiksi liikunta ja kulttuuripalveluista.

Palaute on tervetullutta

2008-07-15T19:41:00.009+03:00

Aikaisemmin keväällä kirjoitin maahanmuuttajien koulutuksen kaipaavan lisäresursseja. Myöhemmin Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta teki asiasta hyväksytyksi tulleen aloitteen puoluekokoukselle. On ilo huomata, että myös opetusministeri Sari Sarkomaa - entinen Tuhatkunnan puheenjohtaja muuten, kiinnittää maahanmuuttajalasten ja
-nuorten koulutuksen erityistarpeisiin huomiota. Aiheesta lisää esim. Helsingin Sanomien netissä. Kuten aikaisemmin totesin nämä panostukset koulutukseen maksavat itsensä myöhemmin takaisin.

Sunnuntaina olin kisoja seuraamassa Kangasalla, missä ratkaistiin Suomen mestaruudet esteratsastuksessa nuorten, junioreiden ja poniratsastajien osalta. Kangasalan pienehkö ratsastusseura veti isot kisat läpi kunnialla auringon helliessä. Tulokset löytyvät Kipasta. Oli parhautta tavata joitakin vanhoja tuttuja pitkästä aikaa. Monet olivat kiinnittäneet myönteistä huomiota lauantaina Aamulehdessä julkaistuun ratsastusaiheiseen mielipidekirjoitukseeni. Palaute on edelleen tervetullutta. Miten asioiden Sinun mielestäsi pitäisi olla?

Blogin kommentointi on nyt aikaisempaa helpompaa. Myös rekisteröitymättömät käyttäjät voivat kommentoida. Toki palautetta ja kommentteja voi edelleen laittaa myös suoraan sähköpostilla, kuten jotkut lukijat ovat jo tehneetkin. Kiitos siitä!

Hevosharrastuksen suosion kasvu haastaa kuntapäättäjät

2008-07-12T19:09:00.000+03:00

Mielipidekirjoitukseni päivän Aamulehdessä:

Hevosharrastus kaipaa yhteistyötä

Kaavoitus. Hevosten määrä on kasvanut viime vuosina rajusti (Al 7.7.), mikä asettaa uusia haasteita kaavoitukselle myös Tampereen seudulla.

Hevosten määrän kasvu on hämmästyttänyt kunnissa, joiden virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä usein puuttuu tietoa hevosista ja niiden elintavoista sekä hevostallien tilantarpeesta ja muista seikoista, jotka rakennus- ja kaavoitusvaiheessa on otettava huomioon.

Ympäristöministeriö onkin patistanut kuntia yhteistyöhön hevosyrittäjien ja -harrastajien kanssa.

Keskeinen haaste tallien sijoittamisessa on se, että niiden lähistölle pitää saada myös maastoratsastusreittejä, joiden puute on pitkään ollut iso ongelma esimerkiksi Tampereen Ratsastuskeskuksessa Niihamassa.

Tulevaisuudessa tallien rakentaminen ja kaavoittaminen on Tampereella oltava entistä suunnitelmallisempaa. Näin vältytään parhaiten mahdollisilta haitoilta ja myöhemmin ilmeneviltä ongelmilta.

Valtaosa ratsastuksen harrastajista asuu kaupunkien läheisyydessä, joten ratsastusharrastuksen suosio näkyy Tampereen tapaisissa kasvukeskuksissa selvästi. Kyse on paitsi hevosalan toimintaedellytysten turvaamisesta myös ennen kaikkea harrastusmahdollisuuksien luomisesta tamperelaisille.

Jotta Tampere voisi olla vetovoimainen asuinpaikka, on kaupunkilaisille oltava jalkapallon ja jääkiekon lisäksi tarjolla muitakin harrastusvaihtoehtoja. Myöskään etäisyydet harrastuspaikoille eivät saa muodostua kohtuuttoman pitkiksi.

Kunnallistasolla päätetään kaavoituksen lisäksi myös erilaisten harrastus- ja liikuntamuotojen tukemisesta. Tampereella tulee pyrkiä aktiivisesti luomaan mahdollisuuksia ratsastuksen harrastajille sekä lajin kilpaurheilijoille.

Ratsastusharrastus kasvattaa jatkuvasti suosiotaan niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa. Toistaiseksi harrastajien enemmistö on tyttöjä ja naisia. Kunnissa tuleekin kriittisesti tarkastella jakautuvatko nykyiset tukieurot, vaikkapa liikuntapaikkojen rakentamisen suhteen, läheskään tasan nais- ja miesvaltaisten lajien välillä.

Jotta toimiva vuorovaikutus kuntapäättäjien ja hevosväen kesken voisi tuloksellisesti toimia, vaaditaan aktiivisuutta myös hevosten parissa toimivilta itseltään.

Mihin ovat hautautuneet takavuosien tamperelaiset visiot vaikkapa seudullisista maastoratsastusreiteistä tai maastoesteiden rakentamisesta Niihamaan, monista muista hyvistä ideoista puhumattakaan?

Sofia Vikman

Laatuaikaa Tammerfesteillä

2008-07-11T23:55:00.000+03:00

Päätimme yhdessä ystävieni kanssa avata lomakauden Tammerfesteillä. Tosin itse lomailen kunnolla ehkä vasta ensi vuonna :)

Kavereita saapui ympäri Suomen ja päätimme kilistää lämpimälle kesäillalle ja Tampereelle. Oli hauska huomata, että lapsuuden kaverini ja vasta yliopistossa tai Helsingin aikana löydetyt ystävät tulivat loistavasti toimeen keskenään. Tunnelma oli kuin kaikki olisivat tunteneet toisensa jo ikuisuuden. Hauskaa riitti!

Osata elää hetkessä

2008-06-29T02:51:00.000+03:00

Kävin tänään ratsastelemassa kaverin hepalla. Kun laittaa vähäksi aikaa ”aivot narikkaan” ja on hetken ajattelematta töitä (politiikkaa), opiskelua (politiikan tutkimusta) tai järjestötoimintaa (politiikkaa), saa heti kummasti uutta virtaa seuraaviin päiviin.

Joka kevät, vielä nykyäänkin, kun maa alkaa olla sula takaraivossani kolkuttaa halu päästä hyppäämään maastoesteitä tai edes rataesteitä. Monesti olen unissani ollut kenttäkisoissa, useimmiten Niinisalossa. Eniten kaipaan tunnetta siitä, kun laukkaa metsässä maastoradalla 500m/min ja on yksinkertaisesti pakko keskittyä suoritukseen ja elää hetkessä. On vain tämä hetki. Menneisyyttä ei ole ja tulevaisuus on seuraavat pari estettä tai rata loppuun. Tätä tehostaa vielä sopiva jännitys ja adrenaliini.

Kun luovuin hevosestani Zolotoista ja lopetin aktiivisen kilparatsastusharrastuksen, oli vaikea kuvitella itsensä jonakin päivänä niin sanotuksi ”sunnuntairatsastelijaksi”. Ja toisaalta ilman aktiivista pitkäjänteistä harjoittelua ja kunnollista panostusta ei isoille radoille tietenkään ole asiaa. Mietin mitä ratsastus voisi olla ilman kilpailemista ja riittäviä haasteita. Ajatus siitä, että kävisi silloin tällöin köpöttelemässä kaverin hepalla, tuntui varsin kaukaiselta tuolloin.

Kevät on kulunut yhdessä hujauksessa ja reilusti kesän puolella ollaan. Tänä keväänä kalenterini on ollut kovin täysi. Samalla kun olen ollut kokopäiväisesti töissä eduskunnassa, olen yrittänyt edistää opiskelujani Tampereella sekä käydä opettamassa valtio-oppia avoimen yliopiston opiskelijoille iltaisin Helsingissä. Myös poliittiset luottamustoimet ovat vieneet oman osansa ajastani. Vasta nyt olen oppinut kuinka tärkeä henkireikä rakas harrastus voi arjen keskellä olla, vaikka useimmille tämä ei tietenkään ole mikään uutinen.

Moni ihmetteli aikoinaan valintaani keskittyä opiskeluun ja jättää täysipäiväinen tallielämä. Sain vastata kysymyksiin siitä, miten voin lopettaa ja aionko kuitenkin käydä ”silloin tällöin”. Kysyjille vastasin tuolloin toivonani todella, että vielä jonakin päivänä ratsastus olisi minulle mukava harrastus, jonka parissa voi rentoutua ja käyttää muutaman tunnin viikossa.

Olen muutamien vuosien kuluessa saavuttanut sen, mitä jo aktiivisen kilpailemisen lopettamisen aikoihin toivoin, mutta en uskonut kohdallani mahdolliseksi. Vihdoin osaan käydä ratsastamassa pelkästä harrastamisen ilosta ilman kunnianhimoisia tavoitteita kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Oppia lisää, voittaa itsensä ja pitää hauskaa, siinä riittää tavoitteita harrastaa.

Myönnettäköön, että montaa kertaa en ole ehtinyt ratsastamassa kevään aikana käydä. Olen luvannut itselleni, että nyt kesällä käyn useammin.

Rohkeutta, mahdollistamista ja valoisuutta opiskelijaliike!

2008-06-24T22:08:00.000+03:00

Suomalaista ylioppilasliikettä on moitittu jämähtämisestä pelkäksi saavutettuja etuja puolustavaksi visiottomaksi Ei-liikkeeksi. Käynnissä olevan historiallisen korkeakoulu-uudistuksen myötä ylioppilasliikkeelle on viimeaikoina tarjottu todellista näytönpaikkaa olla etunenässä aidosti uudistamassa suomalaista korkeakoulutusta.

Opiskelijoiden etua ei voida ajaa laput silmillä liiankin perinteisiin etujärjestökaavoihin kangistuen. Pelottelumentaliteetin sijaan tarvitaan rohkeutta, luovuutta ja uusia avauksia. Opiskelijan asiat on pidettävä toiminnan keskiössä, mutta ne on osattava sijoittaa laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Näkökulman yhteiskuntaan on oltava tarpeeksi laaja, sillä pääsääntöisesti opiskelijastatus on väliaikainen vaihe ennen työelämään siirtymistä.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry kiekaisivat taas tutun "EI!", kun ne 23.6. ottivat kantaa Ruotsin aikeisiin asettaa lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Vastustamisessa ei välttämättä ole mitään vikaa, mutta perustelujen on aina oltava hyvät ja loppuun saakka harkitut.

SYL ja SAMOK perustelivat kommenttiansa vain sillä, että ne pitävät Ruotsin hallituksen kaavailemia lukukausimaksuja ulkomaalaisille opiskelijoille "erittäin vaarallisena muutoksena pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoissa". Tämä on turhaa pelottelua ja uhkakuvien maalailua.

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon. Koulutuksen tulee Suomessa olla maksutonta suomalaisille ja EU/ETA-maiden kansalaisille niin perustutkinto- kuin jatko-opiskelunkin aikana. On kuitenkin pidettävä mielessä, että ilmaista koulutusta ei ole vaan maksuton koulutuksemme mahdollistuu verovaroin.

Parhaillaan Suomessa käynnissä olevaa hallitusohjelman mukaista EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilua on seurattava tiiviisti, ja siihen on otettava mukaan erilaisia maisteriohjelmia. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu kokeiluun kuuluvaksi stipendijärjestelmä ulkomaisille vähävaraisille opiskelijoille. Kokeilun tavoitteet on määriteltävä selkeästi, jotta sen vaikutukset ja tulokset voidaan analysoida huolellisesti ja mahdollisimman objektiivisesti ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

Mikäli lukukausimaksukokeilua päätetään arvioinnin jälkeen jatkaa, on valmistumisen jälkeen Suomeen töihin jääville ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille lukukausimaksut palautettava verohelpotuksin. Näin myös kannustetaan opintonsa päättänyttä jäämään Suomeen töihin, mikä on huoltosuhteemme heiketessä yhä tärkeämpää.

Lukukausimaksukokeilu on osa käynnissä olevaa korkeakoulutuksen kokonaisuudistusta. Jotta korkeakoulutuksemme jatkossa olisi laadukasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä, on korkeakoulujen rahoituspohjaa laajennettava ja taloudellista autonomiaa lisättävä. Korkeakoulujen toiminnan vapaus ja tutkimuksen riippumattomuus eivät saa vaarantua rahoituspohjan laajentuessa.

Päädymmepä EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun jälkeen lopulta mihin lopputulokseen hyvänsä, on eri vaihtoehtoja osattava arvioida ennakkoluulottomasti ja positiivisesti tulevaisuuteen katsoen.

Työmaakokouksen satoa

2008-06-16T08:21:00.000+03:00

13.-15.6.2008 järjestetty Kokoomuksen 90-vuotisjuhlapuoluekokous Tampere-talossa sujui oheisohjelmineen mukavasti. Tekemistä riitti ja oli kiva tavata tuttuja.

Puoluekokous valitsi Jyrki Kataisen edelleen puolueen puheenjohtajaksi seuraavaan puoluekokoukseen (2010) asti. Kataisella ei ollut vastaehdokkaita. Kokoomuksen varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustajat Henna Virkkunen ja Sampsa Kataja, sekä europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola. Pirkanmaalaisten kannalta oli tietenkin harmi, että oma ehdokkaamme jäi niukasti valitsematta puolueen varapuheenjohtajistoon. Onnittelut valituille!

Suuren osan lauantaista istuin julkilausumatoimikunnassa. Ehdin kuitenkin kuuntelemaan Jyrki Kataisen mieleenpainuvan linjapuheen. Lukuisten aloitteiden lisäksi puoluekokous hyväksyi neljä kannanottoa (Perustuslakikannanotto, EU-kannanotto, Itämerikannanotto ja Kaupunkiseutukannanotto), joihin voi tutustua tarkemmin Kokoomuksen sivuilla.

Perjantaina kuvattiin haastattelu, joka tiettävästi pyöri Tampereen keskustorin screenillä uusinnan uusintana ainakin koko lauantaipäivän... (Kuva: Mikko Närhi)

Tartu Toivoon

2008-05-29T08:50:00.000+03:00

Nyt se on virallista. Olen ehdolla Tampereen kaupunginvaltuustoon syksyn kunnallisvaaleissa. Tamperelainen Kokoomus nimesi tänään kokouksessaan kunnallisvaaliehdokkaat, hyväksyi vaali-ilmeen ja ohjelmansa pääkohdat.

Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa Kokoomuksen vaalikampanja Tampereella perustuu "Tartu toivoon" -sanapariin. Kokoomus antaa kampanjassaan, ohjelmassaan ja vaalien jälkeisessä toiminnassa toivoa Tampereen kaupungin ja kaupunkilaisten elämän kohentamiseksi.

Tämä sopiikin mainiosti jatkoksi menestyksekkäälle Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) edustajistovaalikampanjalleni, jossa teemanani oli "Tamyn Toivo".

Kunnallisvaalit toimitetaan 26.10.2008, ennakkoäänestys 15.-21.10.

Nuoret (ja) naiset aliedustettuja kunnanvaltuustoissa

2008-05-26T21:12:00.000+03:00

STT uutisoi tänään naisten ja nuorten vähäisestä osuudesta kunnanvaltuustoissa. Istuvista valtuutetuista vain runsas kolmannes on naisia. Kuntaliiton kokoamien tilastojen mukaan naisia valittiin viime vaaleissa valtuustoihin jonkin verran vähemmän kuin heidän osuutensa ehdokkaista ja äänimäärästä olisi edellyttänyt. Tosin naisvaltuutettujen osuus vaihtelee kunnittain runsaasti.

Erityisen aliedustettuina ovat myös nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Kunnallispolitiikassa päätetään kuitenkin monista tärkeistä meidän jokaisen arkipäivään vaikuttavista kysymyksistä. Silti kaikkia ei joka päivä, usein kuivaksi koettu, kunnallispolitiikka ymmärrettävästi jaksa kiinnostaa. Onneksi on myös niitä ihmisiä, jotka ovat hulluna politiikkaan. Kun pitää huolta siitä, että vähintäänkin äänestää innostunutta ja osaavaa nuorekasta tyyppiä kunnallisvaaleissa on tehnyt jo paljon ;)

Feministinen show ja kapitalistinen manifesti

2008-05-24T08:22:00.000+03:00

"Sinkkuelämää on sekä feministinen show että kapitalistinen manifesti", näin todetaan tuoreessa Suomen kuvalehdessä (SK 21/2008). Määrittelyt ovat varmasti yhtä moninaisia kuin sarjan yleisökin. Yksi menestyvän sarjan tunnusmerkki kuitenkin on, että se herättää monenlaisia tunteita ja ristiriitaisiakin näkemyksiä. Sama pätee kaikkiin menestyviin "brändeihin" aina henkilöistä tuotteisiin. On uskallettava herättää tunteita.

Itse kiitän Sinkkuelämän kirjoittajia anteeksipyytelemättömästä asenteesta ja kohtauksista. Kaikki eivät ehkä sitä näe, mutta Sinkkuelämässä on tiettyä iloista feminismiä, johon voin jopa samaistua. Se on jotakin täysin muuta kuin, mitä feminismi surkeimmillaan usein on; asenteita vääristäviä itkuvirsiä ja surkuttelua sukupuolten välisestä epätasa-arvosta.

Feminismin syvimmän olemuksen tulkinta jääköön tällä kertaa sikseen. Voi olla, ettei Sinkkuelämän teho ole pelkästään naistenvälisten keskustelujen tarjoamassa realismissa vaan yltäkylläisen pintaliitoelämän fantasiassa. Pohdittaessa, että mitä Sinkkuelämää on merkinnyt naisille, ovat vastaukset kuitenkin enimmäkseen positiivisia.

Lieneekö fantasiaa myös sarjan kuvaama naisten välisen ystävyyden asettaminen etusijalle? Viime aikoina on kohistu erilaisten herrakerhojen ja -verkostojen olemassaolosta ja niiden avoimuudesta naisjäseniä kohtaan. Tampereella on puhuttanut esimerkiksi se, ettei Tampereen nuorkauppakamarissa ole yhtään naisjäsentä. Mitähän Sinkkuelämän nelikko tekisi, jos kokisivat tämän epäkohdaksi? Minun Sinkkuelämässäni he alkavat murehtimisen sijaan heti miettiä kuka olisi sopiva ensimmäinen naisjäsen ja eipä aikaakaan kun asia olisi jo järjestetty.

Konservatiivisen viihteen rajoja rikkoviin juonikuvioihin on jo totuttu kuuden tuotantokauden aikana. Enää ei ole pitkä aika kesäkuun alkuun, jolloin sarjan pohjalta tehty elokuva Sex and the City - Sinkkuelämää saa ensi-iltansa taatusti tunteita herättävine hahmoineen ja juonikuvioineen. Väliäkös sillä, että vapaamielisimmätkin tarinanjuonteet on kääritty estottoman kulutusjuhlan muotoon. Suomen Kuvalehti varoittelee, että elokuva voi aiheuttaa emansipaatiota tai kulutustottumuksien muutoksia. Päätelkää itse.

Minulle elokuva "aiheuttaa" ainakin odotetun, hauskan ja viihteellisen illan hyvien ystävien ja elokuvan parissa.

Sex and the City - Sinkkuelämää elokuvateattereissa 6.6.

Kuva on eduskunnan puutarhapäivän satoa. Kyseessä ei ole vitsi. Töissä saimme tänään tutustua suomalaisiin vihaneksiin ja lisäksi sain näin kauniin kukkakimpun. Ilahdutti suuresti :)

Miten kaupungit kantavat vastuunsa ilmastopolitiikasta?

2008-05-23T02:21:00.000+03:00

Valtioihin kohdistuu mittavia odotuksia ja vaatimuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ovatko kaupungit ilmastonmuutoksen hillinnän vastuunkantajia vai vapaamatkustajia? On korkea aika etsiä vastauksia siihen, miten suomalainen kaupunki voi vastata ilmastonmuutokseen. Ovathan kaupungit avainroolissa sekä päästöjen aiheuttajina että niiden hillitsemisessä. Maailman kasvihuonekaasupäästöistä peräti 80 prosenttia syntyy kaupungeissa.

Vastauksia ilmastokysymykseen on pyrittävä etsimään eri näkökulmista: Mitä ilmaston lämpeneminen tarkoittaa Suomen kaupungeissa? Miksi kaupunkien on otettava vastuuta ilmastopolitiikassa? Miten kaupungit voivat toimia EU:n ja kansallisen ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaisesti ja millaista kumppanuutta tähän tarvitaan? Kuntapäättäjien on pystyttävä tarjoamaan käytännönläheisiä ja suomalaiseen ympäristöön sopivia ratkaisuja siihen, millaista politiikkaa kaupunkien tulisi soveltaa.

Tampereella on ansiokkaasti puuhattu siisteyskampanjaa. Siistit puistot ja kadut ovat asukkaiden viihtyvyyden kannalta tärkeitä. Toisaalta kuntatasolla on kannettava vastuuta sellaistakin kysymyksistä, joilla on suuri merkitys myös globaalissa mittakaavassa.

Tampereen kaupunki sai hiljattain Kuntaliiton kunniakirjan määrätietoisesta työstä ilmastoasioiden hyväksi. Tunnustuksen antamisen perusteluna oli Tampereen uraa uurtava työ ilmaston hyväksi. Tampere on ollut keskeinen pioneeri Suomen kunnissa aloitetun ilmastotyön osalta ja mukana alusta alkaen.

Kansainvälinen yhteistyö ja valtioiden toimet ovat tietenkin ympäristöpolitiikan kannalta tärkeitä. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttamiseksi eivät kuitenkaan riitä yksin valtioilta tai ylikansallisilta päätöksentekoelimiltä tulevat määräykset. Ilmastopolitiikassa ei pidä aliarvioida niiden päätösten ja vastuunkannon merkitystä, jotka tapahtuvat paikallistasolla, mahdollisimman lähellä päästöjen aiheuttajia.

Syksyn kunnallisvaaleja ajatellen onkin syytä laajentaa kunnallista ympäristönäkökulmaa entisestään. Kunnalliset ympäristöasiat eivät rajoitu kierrätysmahdollisuuksien turvaamiseen tai joukkoliikenteen järjestämiseen. Kunta voisi esimerkiksi kannustaa ympäristö- ja ilmastoystävälliseen rakentamiseen. Tampere voisi mm. myöntää verohelpotuksia tai muutoin kannustaa uudisrakentajia ja peruskorjaajia energiatehokkaisiin valintoihin.

Satsaus tulevaisuuteen

2008-05-12T14:34:00.000+03:00

Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten yhdenvertaisiin kouluttautumismahdollisuuksiin ja integraatioon suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnitetään edelleen liian vähän huomiota. Suomalaisella koulujärjestelmällä on tärkeä rooli tarjota maahanmuuttajien lapsille monissa tapauksissa ehkä ainoa todellinen kosketuspinta Suomen kieleen ja kulttuuriin.

Varsinkin köyhemmistä maista saapuvat maahanmuuttajat elävät usein omissa ryhmissään, joissa altistus suomen kielelle ja suomalaiselle kulttuurille on vähäistä. Suomessa on vielä mahdollista välttää samankaltaiset ongelmat, joita monissa Euroopan maissa on jouduttu kohtaamaan maahanmuuttajataustaisten kansalaisten huonon yhteiskuntaan integroitumisen takia. Tässä on koulutus avainasemassa.

Tulevaisuudessa maahanmuuttajataustaisten nuorten kouluttautuminen ja opiskelupaikan saaminen muodostuvat yhä merkittävämmiksi koulutuspoliittisiksi kysymyksiksi, sillä 10 - 15 vuoden sisällä heidän osuutensa ikäluokasta lisääntyy merkittävästi - joidenkin arvioiden mukaan jopa 25 prosenttiin ikäluokasta. Tämä tuo mukanaan myös tarpeen lisäresursseille, koska maahanmuuttajien kouluttaminen on kokonaisuutena kalliimpaa kuin valtaväestön mm. kielikoulutuksen ja suuremman oppilashuoltopalveluiden tarpeen takia.

Työvoima on tervetullutta

Tarvitsemme maahanmuuttajia korjaamaan huoltosuhdettamme tulevaisuudessa. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta työelämän ulkopuolelle. Ensi vuosikymmenen alusta aina vuoteen 2030 saakka työelämästä poistuvien määrä on vuositasolla 11000- 12000 henkeä suurempi kuin työikään tulevien nuorisoikäluokkien koko.

Lukioissa opiskeli vuonna 2006 noin 1900 maahanmuuttajaopiskelijaa, mikä on 29 % lukioikäisten maahanmuuttajien kokonaismäärästä. Lukiokoulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien määrä ei ole merkittävästi kasvanut maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Kaikista lukiolaisista maahanmuuttajia on 1,6 %. Esimerkiksi ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevista 2,9 % on maahanmuuttajia.

Ammatillisen peruskoulutuksen kasvaneesta vetovoimaisuudesta johtuen koulutuksen ulkopuolelle on edelliseen vuoteen verrattuna jäänyt yhä useampi hakija, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Vuonna 2007 vaille ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkaa heistä jäi 50,6 %. Hakijoiden on täytettävä hakukriteerit ja maahanmuuttajien kohdalla perusopetuksen aikana, sen jälkeen tai kotouttamiskoulutuksen aikana saavutettu kielitaito ei ole aina riittävä toisen asteen koulutukseen pääsemiseksi.

Nuorisotyöttömyyden kovan ytimen muodostavatkin nuoret, jotka eivät ole päättäneet peruskoulun jälkeistä toisen asteen koulutusta. Maahanmuuttajataustaisista nuorista opintojaan toiselle asteelle, eli lukioon tai ammattikouluun, jatkaa nyt vain alle 60 % perusopetuksen päättäneistä, vastaavan luvun valtaväestöllä ollessa lähes 90 %. Koulupudokkaat ovat riskiryhmässä syrjäytyä työelämästä.

Panostus tulevaisuuteen

Työelämän ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa yhteiskunnalle 60-vuotispäiväänsä mennessä yli miljoona euroa pelkkinä menetettynä verotuloina. Tämän lisäksi Kela arvioi syrjäytyneestä aiheutuvan vuodessa noin 24 000 euron kulut. Jos suuri joukko nuoria päätyy esimerkiksi 40 vuodeksi työelämän ulkopuolelle ja kuluttamaan sosiaaliturvan varoja, kyse on jo valtiontaloudellisesti merkittävästä asiasta.

Koulutus on avain työllistymiseen, kulttuuriin integroitumiseen ja kielen oppimiseen. Entistä suurempi osa maahanmuuttajataustaisista nuorista on saatava jatkamaan opintojaan toiselle asteelle ja edellytykset menestyksekkääseen toisen asteen opiskeluun luodaan jo perusopetuksen aikana. Tässä erityisesti kielikoulutuksella on ratkaiseva merkitys.

Kokoomusopiskelijat katsookin, että resursseja maahanmuuttajataustaisen nuorten integroimiseksi suomalaiseen koulutusjärjestelmään on lisättävä sekä perusasteella että toisella asteella. Tämä on satsaus tulevaisuuteen ja maksaa itsensä myöhemmin monin verroin takaisin.

Kirjoitus on julkaistu Tuhatkunta-lehdessä 2/2008

Äiti

2008-05-11T20:54:00.001+03:00

Tänä vuonna en pääse kotiin äitienpäivänä. Meidän perheessä välittäminen ei ole ikinä ollut etäisyydestä kiinni. Äiti on ollut töidensä vuoksi paljon poissa ja kaukana kotoa. Aina, ihan aina, olen kuitenkin tiennyt, että äiti on läsnä ja välittää. Parempaa äitiä ei olisi voinut toivoa.

Ollessani ehdolla erään opiskelijaliiton puheenjohtajistoon minulta kysyttiin ehdokastentissä ketä ihailen. Vaikka tuolloin en häpeäkseni kehdannut sitä tunnustaa, ainoa oikea vastaus on äitiäni Tuulaa. Muut tekevät, mitä osaavat, äiti on aina tehnyt mitä on halunnut. Hän on tahtonaisena pärjännyt aikanaan todella kovin miesvaltaisessa työelämässä.

Nykyään maristaan lasikatoista ja naisten epätasa-arvoisesta kohtelusta bisnesmaailmassa. En ole kuullut tällaista puhetta äidin suusta koskaan. Luulen kuitenkin, että sukupolveni nuoret tuskin edes osaavat kunnolla kuvitella, millaisia tilanteita nuoret naiset kohtasivat vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten.

Äidin elämässä koti ja työt ovat limittyneet, oikeastaan jo paljon ennen kuin siitä tuli muotia. Kotiin on palkattu apua, ja olen myös päässyt mukaan äidin työmatkoille, silloin harvoin kun se on ollut mahdollista. Hassua kyllä muistan vieläkin, miten tärkeäksi tunsin itseni pönöttäessäni hotellin aamupalalla bisnestyyppien seassa. Lapsuuteni kohokohtia ;)

Äiti on aina miettinyt tarkasti, mitä on halunnut siirtää eteenpäin omasta kasvatuksestaan ja ehkä myös ominaisuuksistaan ja mitä haluaisi minun tekevän toisin. Äidin lapsuudessa 40- ja 50- luvuilla ja vielä myöhemminkin tyttöjen kasvatuksessa korostettiin kuria ja hyvin pidättyväisiä käytöstapoja.

Minulla on aina riittänyt itsepäisyyttä ja tahtoa. Vaikka toisten kunnioittaminen ja hyvät käytöstavat olivat kotona aina itsestäänselvyys, meidän perheessä on aina uskottu avoimuuteen ja vastuun antamiseen.

Esimerkiksi kotiintuloaikoja minulla ei ole koskaan ollut. Hyvä niin, sillä muutoin olisi aina tehnyt mieli jäädä vielä vähäksi aikaa. Kun on saanut itse päättää, kotiin on ollut aina kiva tulla.

Olen aina tehnyt omat valintani. Toisaalta äiti on varmasti omalla esimerkillään vaikuttanut siihen, millaisia valintoja olen tehnyt ja mitä arvostan. Äiti on aina tukenut minua ja opettanut, että itseensä on uskottava. Äiti ei ole koskaan ajatellut saati valitellut, että naisena hän ei ole tasa-arvoinen miesten kanssa, joten tällainen ajatus ei myöskään ole iskostunut minun päähäni.

Se, että äiti ei ole ollut koko ajan paikalla höösäämässä on varmasti kasvattanut minusta itsenäisemmän ja itsevarmemman. Uskonkin, että sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu kiintiöllä sen paremmin kuin feminististen itkuvirsien toistelulla. Muutoksen on lähdettävä asenteista - ennen kaikkea naisten asenteista itseään ja omia kykyjään kohtaan. Halusimmepa tai emme, äidin asenteilla on usein merkittävä vaikutus tyttären elämään ja suhtautumiseen itseensä.

Olen onnekas, koska äitini asenne on aina ollut kohdallaan. Kiitos äiti ja hyvää äitienpäivää!

Olet Vatupassi

2008-04-28T22:07:00.000+03:00

Kokoomuksen Toivotalkoot.fi sivuston mukaan olen vatupassi.

"Vatupassi pitää asiat ojennuksessa. Hän on tasainen ja rehellinen persoona, joka ei turhaan vaivaa muita ongelmillaan. Vatupassia tarvitaan kunnallispolitiikassa, koska hän herättää muissa luottamusta vakaalla ja aidolla tavallaan toimia."

Historiallinen korkeakoulu-uudistus puhuttaa

2008-04-18T02:19:00.000+03:00

Tekstini tänään ilmestyneessä Tampereen ylioppilaslehti Aviisissa: http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=7/2008&id=a4d5755

Paras ulkoministeri ikinä

2008-04-03T06:00:00.000+03:00

Jyrki Katainen osoitti todellista pelisilmää ja nuorekasta johtajuutta Ilkka Kanervan seuraajan valinnassa. Viime aikojen tapahtumista Kanervan ympärillä ei voi olla kuin hyvin pahoillaan. Nyt on kuitenkin katsottava eteenpäin.

Olen vilpittömän iloinen siitä, että Alexander Stubbin valinnan myötä meillä todellakin on paras ulkoministeri ikinä! Stubb on kaikkea sitä - ja oikeastaan vielä enemmänkin, mitä tässä tilanteessa Suomi voi toivoa.

Alexander Stubb on tulevaisuuden nimi. Vihdoinkin sukupolvi vaihtui ulkopolitiikassamme. Alex on juuri oikea henkilö jatkamaan Iken hyvin aloittamaa työtä Suomen ulkoministerinä.

Mielestäni Stubb on ehdottomasti myös maamme toivo seuraavaksi suomalaiseksi EU-komissaariksi.

Ulkopolitiikassamme tarvitaan asiantuntemusta, rohkeutta ja aktiivisuutta. Stubb varmasti onnistuu tuulettamaan suomalaista, usein kovin ummehtunutta, ulkopoliittista keskustelua - puhumattakaan suomikuvan kirkastamisesta maailmalla...

Korkeakoulu-uudistus on nähtävä mahdollisuutena

2008-03-30T21:25:00.000+03:00

Opposition kansanedustaja Pia Viitanen (sd) on selvästi ymmärtänyt hallituksen linjaukset yliopistojen kehittämiseksi täysin väärin.

Viitanen kirjoitti (Al 21.3.) näkemyksiään aiheesta otsikolla "Yliopistojen tulevaisuus on vaarassa". Uhkakuvien maalailun sijaan korkeakoulu-uudistus on nähtävä suurena mahdollisuutena.

Tällä hetkellä maamme yliopistojen toimintaedellytykset eivät ole läheskään samalla tasolla muiden modernien eurooppalaisten tai yhdysvaltalaisten yliopistojen kanssa. Korkeakoulu-uudistus on merkittävä edistysaskel kohti korkeakoulujemme tasa-arvoa ja parempaa kilpailukykyä suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin.

Suomalaisille korkeakouluille luodaan tasa-arvoiset mahdollisuudet vastata kovenevaan kansainväliseen kilpailuun osaajista ja tutkimusrahoituksesta.

Sosialidemokratian hengessä tämäkin asia halutaan nähdä niin, että jollekin enemmän on toiselta pois. Korkeakoulutus saa innovaatioyliopistoon uutta rahaa, jota ei ilman uudistusta olisi tullut. Se raha ei ole keneltäkään pois.

Hallitus on ilmoittanut, että valtio takaa yliopistojen perusrahoituksen myös jatkossa. Nyt tarjoutuva mahdollisuus ulkopuolisen lisärahoituksen hankkimiseenon toivottu uudistus.

Yliopistolain uudistus, korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hankkeet ja yliopistojen taloudellisen autonomian lisääminen ovat kaikki odotettuja toimenpiteitä, joiden perimmäinen tavoite on koulutuksen ja tutkimuksen laadun vahvistaminen.

Viitanen luo kirjoituksessaan turhaa vastakkainasettelua suomalaisten yliopistojen välille. Kotimainen korkeakoulukenttä on pikemminkin nähtävä yhteisenä kilpailijana kansainväliselle korkeakoulutukselle.

Innovaatioyliopisto on Suomen korkeakoulujen kehittämisen kärkihanke. Jostakin on aloitettava. Kokonaisvaltainen uudistaminen ei tapahdu hetkessä, ja parhaimpaan lopputulokseen pääsemiseksi on otettava askel kerrallaan.

Meneillään oleva korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on niin merkittävä uudistus, että tavoitteisiin pääsemiseksi keinoja ja rahanjakoperusteita on uskallettava tarkastella avoimin mielin.

On ensiarvoisen tärkeää, että myöskään jatkossa uudistukset eivät uhkaa tieteen ja taiteen vapautta. Myös opiskelijoiden edustus hallinnon kaikilla tasoilla on säilytettävä. On kuitenkin lakattava näkemästä demokratiaa ja tasa-arvoauhkaavia mörköjä siellä missä niitä ei ole.

Sofia Vikman

puheenjohtaja Tampereen Yliopiston Kokoomusopiskelijat,
varapuheenjohtaja Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 28.3.2008

Sosiaalidemokratian kriisi

2008-03-20T20:40:00.000+02:00

Julkisuudessa on viime aikoina vouhkattu Eero Heinäluoman vallasta luopumisen avaavan SDP:lle mahdollisuuden uuteen alkuun. Heinäluoman äkillinen hyppy uppoavasta laivasta aikaansai uuden tilanteen, ja nyt SDP:n toivotaan saavan raikkaan ja uudistavan johtajan. Suomalaisen sosiaalidemokratian pelastamiseen ei kuitenkaan riitä pelkkä puheenjohtajan vaihdos.

Kun Heinäluoman vielä uskottiin jatkavan puheenjohtajana, ainoaksi haastajaksi ilmoittautui, ei kovin uusi kasvo, Erkki Tuomioja. Heinäluoman luopuminen johti demarit entistä syvempään hajaannuksen tilaan. Millään muulla nimellä tuskin voi kutsua tilannetta, jossa 45 hengen eduskuntaryhmästä lähes kymmenen, eli viidesosa kokee olevansa paras henkilö puolueen johtoon. Ollakseen uskottava eturivin demari on siis ilmoittauduttava mukaan puolueen puheenjohtajakarkeloon. Toisaalta ehdokkaiden määrä kertoo paljon kisan tasosta.

Demarien hajaannus näkyy myös oppositiopolitiikan näkymättömyytenä ja heikkoutena pääoppositiopuolueen keskittyessä sisäisiin peleihinsä. Äkkiseltään ei tule mieleen, koska hallitus olisi saanut näin oppositiolta rauhassa tehdä uudistuksiaan. Kun demarit sitten kesällä valitsevat jonkun ehdokkaista puheenjohtajakseen, nähtäväksi jää, miten tämä onnistuu kunnallisvaalien alla yhdistämään puolueen pahasti hajaantuneet rivit. Tehtävä ei ole helppo.

Ongelmaton ei myöskään tule olemaan valittavan uuden puheenjohtajan päätehtävä, eli sosiaalidemokratian todellinen uudistaminen. Sosiaalidemokratian tarjoamat ratkaisut ovat olleet tiiviisti sidoksissa perinteiseen kansallisvaltioon, jonka aika globaalin talouden oloissa on auttamatta ohi. Puheenjohtajakilpailussa hajaantuneen kentän yhdistämistäkin suurempana haasteena SDP:n uusi johtaja joutuu miettimään, miten kääntää demarien katse peruutuspeilistä kohti tulevaisuutta ja aitoja uudistuksia.

Suomen demarit voivat kuitenkin lohduttautua sillä, etteivät he ole kriisinsä kanssa yksin. Toverit ympäri Eurooppaa kamppailevat samojen ongelmien parissa. Sosiaalidemokratia ei enää pysty tarjoamaan kehityskelpoisia vaihtoehtoja yhteiskunnan uudistamiseksi. Tämä trendi on näkynyt vallanvaihdoksissa ympäri Eurooppaa, esimerkkeinä mainittakoon moderaatit Ruotsissa, Merkel Saksassa ja Sarkozy Ranskassa unohtamatta tietenkään kokoomuksen menestystä Suomessa. Uskallan ennustaa myös Britannian Labour-puolueen joutuvan luopumaan asemistaan seuraavien vaalien yhteydessä.

Yksi demarien merkittävimpiä ongelmia on, ettei puolue enää kiinnosta nuoria. Jäsenmäärän lasku kertoo siitä, että entisiäkin tovereita lipeää riveistä. Ylen Taloustutkimukselta tilaaman gallupin mukaan demareiden kannattajien suosikit jo puheenjohtajaehdokkaaksi asettautuneista ovat Tarja Filatov ja Erkki Tuomioja. Voiko joku todella väittää, että tästä kaksikosta kumpikaan kykenisi todellisiin raikkaisiin uudistuksiin. Ei siis ole mikään ihme, että SDP on sekaisin.

Kirjoitus on julkaistu Tuhatkunta-lehdessä 1/08

Paneelikeskustelussa

2008-02-12T07:37:00.000+02:00

Tänään osallistuin Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan poliitikkopaneeliin. Keskustelun aiheena olivat opiskelijan hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Tapahtuma oli osa Tamyn Hyvän Olon -viikkoa.

Tilaisuus tuli minulle "pyytämättä ja yllättäen", kun kansanedustaja Marja Tiura muutamaa päivää ennen paneelia kyseli tuuraajakseen. Suostuin.

Ennakkoon paneeli kovassa seurassa hieman jopa jännitti. Tänään kuitenkin nautin suuresti tilanteesta ja hyvästä keskustelusta. Myös tilaisuuden jälkeen saamani palaute yllätti positiivisesti :)

Lisäkseni panelisteina olivat kansanedustajat Oras Tynkkynen (vihr), Piia Viitanen (sd) ja Minna Sirnö (vas). Muiden panelistien ollessa ammattipoliitikkoja, uskon opiskelijanäkökulman tuoneen keskusteluun tervetulleen lisän. Olihan kyse nimenomaan opiskelijan toimeentulosta ja hyvinvoinnista.

Edellisellä kerralla osallistuttuani Tamyn paneeliin, ennen ylioppilaskunnan viime marraskuun edustajistovaaleja, kirjoitti ylioppilaslehtemme Aviisi: "Sofia Vikman suututti vasemmiston retoriikallaan jo vaalipaneelissa". Tänään kyseisen lehden edustajia ei havaintojeni mukaan paikalla näkynyt, joten "vasemmisto" taisi jäädä tällä kertaa suututtamatta.