Toimiva terveydenhuolto auttaa jaksamaan opinnoissa ja siirtymään sujuvasti työelämään. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) on pystyttävä tarjoamaan yliopisto-opiskelijoille laadukkaat terveyspalvelut, riittävän nopeasti ja ilman kohtuuttoman pitkää jonottamista.
YTHS:n tulee jatkossakin olla yliopisto-opiskelijoiden ensisijainen terveydenhuollon tarjoaja. Opiskelijat joutuvat kuitenkin tosiasiallisesti käyttämään julkisen terveydenhuollon palveluita esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin. YTHS:n jäsenmaksun maksavien yliopisto-opiskelijoiden ei pidä joutua maksamaan kunnallisen terveydenhuollon maksuja YTHS:n ollessa kiinni. Kahden päällekkäisen maksun perimisestä on luovuttava.
Myös toisen asteen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa on kehitettävä ja keskitettävä, jotta palveluiden saatavuus paranee. Kunnallisten terveydenhuoltopalveluiden saatavuus vaihtelee rajusti eri kaupungeissa ja opiskelijan hoitoon pääsy usein pitkittyy. Opiskelijoille on tarjottava terveydenhuoltoa, jossa on erityinen osaaminen juuri opiskelevan nuorison terveyteen liittyvistä kysymyksistä ja riittävät resurssit ennaltaehkäisevään työhön.
Pitkät jonot opiskelijaterveydenhuoltoon, esimerkiksi YTHS:n mielenterveyspuolelle, ovat kestopuheenaihe. Opiskelijan on tietysti päästävä hoitoon heti silloin, kun hätä on akuutti. Huomio on kuitenkin kohdennettava myös ongelmien alkulähteille. Ennaltaehkäisevä työ, ongelmien havaitseminen mahdollisimman aikaisin ja varhainen puuttuminen estävät monta inhimillistä tragediaa ja myös tuovat säästöjä.
Monessa tapauksessa opiskelijoiden vakavat ongelmat juontavat juurensa jo perusopetuksen tai toisen asteen ajoilta. Puutteet perusopetuksen ja toisen asteen terveydenhuollossa tai lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksissa vaikuttavat kärjistyneiden terveysongelmien määrään korkea-asteella. Pitkittyessään sairaudet ja ongelmat pahenevat ja mutkistuvat ja ovat myös kalliimpia hoitaa. Painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen tukemiseen ja puuttumiseen. Myös eri alojen ja asteiden ammattilaisten välistä yhteistyötä on tiivistettävä.
Kuntataloudessa ”säästäminen” lasten ja nuorten hyvinvoinnin kustannuksella on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Esimeikiksi Tampereella tilanne on kouluterveydenhuollon osalta kehno. Valtakunnallisten suositusten mukaan yhtä lääkäriä kohden saisi olla 2100 oppilasta. Tampereella on 4268 oppilaista per yksi koululääkäri. Lisää lääkäripalveluja tarvitaan myös opiskelijaterveydenhuollossa, jonka piiriin lukiolaiset ovat siirtyneet.
Opiskelijaterveydenhuollon taakka kasvaa kestämättömäksi, jos ongelmat kasautuvat jo pitkältä ajalta. Ihmisen hyvinvointi ja vastaavasti pahoinvointi lapsena ja nuorena heijastuu myöhemmin aikuiselämään. Tämän vuoksi on tärkeää, että päättäjät, vanhemmat ja läheiset tekevät kaiken voitavansa sen eteen, että lapset ja nuoret saavat mahdollisimman hyvät eväät terveeseen elämään. Laadukkaiden palveluiden ohella avainasemassa ovat opettajan aika oppilaille, varhainen puuttuminen, sosiaaliset suhteet ja yhdessä omien vanhempien kanssa kotona vietetyn ajan määrä ja laatu. Aitoa välittämistä ei voi ulkoistaa.
Kirjoitus on julkaistu Tuhatkunta -lehdessä 3/2008
tiistai 30. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti