Sinivihreä hallitus nosti heti ensitöikseen opintorahaa ja opintotukeen vaikuttavia opiskelijoiden omien tulojen tulorajoja, jotka nousivat 30 prosentilla jo vuoden 2008 alusta. Tänään astuu voimaan opintorahan korotus 4o eurolla. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha nousee 298 euroon kuussa. Toisen asteen opintoraha nousee 246 euroon.
Historiallinen parannus opintotukeen on konkreettinen esimerkki siitä, mikä muuttui, kun kokoomus tuli hallitukseen. Opintorahaa ei ole korotettu 16 vuoteen.
Heti vuoden alusta 30 prosentilla noussut opiskelijan niin kutsuttu vapaiden tulojen raja oli aikaisemmin 505 euroa opintotuellista kuukautta kohden. Tänä vuonna opiskelija voi kuitenkin tienata 660 euroa kuussa ilman että tulot laskisivat opintuen määrää. Niinä kuukausina joina opiskelija ei nosta opintotukea voi palkkatuloja jatkossa kertyä 1970 euroa nykyisen 1515 euron sijaan.
Opintorahan ja valtion takaaman opintolainan (jota opiskelija voi nostaa 300 euroa kuussa) lisäksi opiskelija voi saada asumislisää enintään 201,60 euroa kuussa. Asumislisää ei voi saada ollenkaan, jos asuinkumppanin tulot ylittävät vuodessa 22 000 euroa. Jos asuinkumppanin tulot ovat alle 15 200 euroa vuodessa, ne eivät vaikuta samassa taloudessa asuvan opiskelijan asumislisään.
Tällä hetkellä Kela ei tee asuinkumppanuusasiassa eroa pariskuntien ja kämppäkavereiden välillä, mikä aiheuttaa osalle opiskelijoista ongelmia ja turhaa lisäselvitysten väsäämistä. Itsekin olen viimeisen vuoden sisällä allekirjoittanut todistajan ominaisuudessa parikin kaverieni Kelalle tekemää selvitystä kämppäkaverien suhteen laadusta. Asunnon pohjapiirroksen ja sängynpaikkojen selvitteleminen Kelalle tuntuu jokseenkin hullulta.
Tämän päivän Helsingin Sanomien mukaan opintotukiasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) haluaakin lopettaa tarveharkinnan opiskelijoiden asumislisää jaettaessa. Monelle opiskelijalle olisi helpotus, jos urkinnasta luovuttaisiin.
perjantai 1. elokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Minusta on jo aivan noin lähtökohdiltaan vinoutunutta, että jollekin virastolle pitää selvittää yhtään mitään henkilökohtaiseen elämiseen kuuluvaa, jollei ole epäiltynä rikoksesta. Valitettavasti tällaiset sängyn paikan raportoinnit eivät ole nykymallisen tarveharkintajärjestelmän yksittäinen vika, vaan sen olemuksellinen ominaisuus. Kun koko järjestelmä koostuu nykyisellään pelkistä päällekkäin liimatuista laastareista ja jeesusteipin paloista, mitä muuta siltä voi odottaakaan.
En ole tätä mieltä pelkästään periaatteellisista syistä, vaan omakohtaista kokemusta löytyy peräti runsaasti. Perheeni on pelkästään viimeisen puolen vuoden aikana saanut tutustua niin Kansaneläkelaitoksen kuin työvoimahallinnonkin tarveharkintajärjestelmiin (lue: mielivaltaan) siinä määrin, että jo aikaisemmin kannattamani ko. järjestelmien suoranainen lakkauttaminen on alkanut tuntua entistäkin paremmalta ajatukselta. Esimerkkinä voi miettiä tilannetta, jossa asunnon vuokrasopimus on irtisanottu, muutto 120 kilometrin päähän tekemistä vaille valmis ja kaikki muutkin järjestelyt tehtynä, kun tulee viranomaiselta tieto, että sitä toisella paikkakunnalla sijaitsevaa vuorotteluvapaasijaisuutta ei ehkä voikaan ottaa vastaan, koska työvoimatoimikunta (eli paikallisista työmarkkinapunaniskoista ja parista virkailijasta koostuva työryhmä) saattaa tulkita pari kesäyliopiston tenttiä päätoimiseksi opiskeluksi. Sitten alle viikko ennen muuttopäivää tulee tieto, että antamamme selvityksen perusteella opintoja on ollut vain 4,1 opintopistettä per kuukausi, ja päätoimiseksi tulkitsemiseen oltaisiin vaadittu 5,0 opintopistettä. Näin siis työvoimatoimikunta joutui myöntymään siihen, että vapaaehtoinen, maksullinen, satunnainen, tutkintoon johtamaton ja täysin harrastuspohjainen opiskelu ei olekaan peruste kieltää jo aikoja sitten saadun vuorotteluvapaasijaisuuden vastaanottamista. Sitten ihmetellään, miksi luottamus ns. hyvinvointivaltioon rapistuu.
Jollei edellä kuvattu (joka on vain yksi esimerkki) olisi sattunut omalle kohdalle, en uskoisi itsekään, että moista voi tapahtua.
On totta, että nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässämme on paljon ongelmia. Se on epäselvä, tikkuinen ja monimutkainen sekä sisältää sietämättömiä kannustinloukkuja.
Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat nykyään hyvin nopeasti eikä nykyinen sosiaaliturva pysty reagoimaan tarpeeksi nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
Opiskelusta ja opintopisteistä puheen ollen, epäkohtia on myös esimerkiksi opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamisessa.
Itse odotan paljon käynnissä olevalta sosiaaliturvan kokonaisuudistukselta, jonka hallitus käynnisti heti kautensa alussa. Valtioneuvosto asetti ns. Sata-komitean valmistelemaan uudistusta.
Uudistuksessa on määrä parantaa tukien saajan asemaa yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistus toteutetaan siten, että sosiaaliturvan rahoitus on pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Muutosten on määrä tulla voimaan vuonna 2010.
Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Lisätietoa löytyy esim. http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=228410
Lähetä kommentti