Satsaus tulevaisuuteen

Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten yhdenvertaisiin kouluttautu­mismahdollisuuksiin ja integraatioon suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnitetään edelleen liian vähän huomiota. Suomalaisella koulujärjestelmällä on tärkeä rooli tarjota maahan­muuttajien lapsille monissa tapauksissa ehkä ainoa todellinen kosketuspinta Suomen kieleen ja kulttuuriin.

Varsinkin köyhemmistä maista saa­puvat maahanmuuttajat elävät usein omissa ryhmissään, joissa altistus suomen kielelle ja suomalaiselle kult­tuurille on vähäistä. Suomessa on vie­lä mahdollista välttää samankaltaiset ongelmat, joita monissa Euroopan maissa on jouduttu kohtaamaan maa­hanmuuttajataustaisten kansalaisten huonon yhteiskuntaan integroitumi­sen takia. Tässä on koulutus avain­asemassa.

Tulevaisuudessa maahanmuuttaja­taustaisten nuorten kouluttautuminen ja opiskelupaikan saaminen muo­dostuvat yhä merkittävämmiksi kou­lutuspoliittisiksi kysymyksiksi, sillä 10 - 15 vuoden sisällä heidän osuutensa ikäluokasta lisääntyy merkittävästi - joidenkin arvioiden mukaan jopa 25 prosenttiin ikäluokasta. Tämä tuo mu­kanaan myös tarpeen lisäresursseille, koska maahanmuuttajien koulutta­minen on kokonaisuutena kalliimpaa kuin valtaväestön mm. kielikoulutuk­sen ja suuremman oppilashuoltopal­veluiden tarpeen takia.

Työvoima on tervetullutta

Tarvitsemme maahanmuuttajia kor­jaamaan huoltosuhdettamme tule­vaisuudessa. Meillä ei ole varaa me­nettää yhtäkään nuorta työelämän ulkopuolelle. Ensi vuosikymmenen alusta aina vuoteen 2030 saakka työ­elämästä poistuvien määrä on vuosita­solla 11000- 12000 henkeä suurempi kuin työikään tulevien nuorisoikäluok­kien koko.

Lukioissa opiskeli vuonna 2006 noin 1900 maahanmuuttajaopiskelijaa, mikä on 29 % lukioikäisten maahan­muuttajien kokonaismäärästä. Lukio­koulutukseen osallistuvien maahan­muuttajien määrä ei ole merkittävästi kasvanut maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Kaikista lukiolaisista maa­hanmuuttajia on 1,6 %. Esimerkiksi am­matillises­sa peruskoulutuk­sessa opiskelevista 2,9 % on maahanmuuttajia.

Ammatillisen peruskoulutuksen kas­vaneesta vetovoimaisuudesta joh­tuen koulutuksen ulkopuolelle on edelliseen vuoteen verrattuna jäänyt yhä useampi hakija, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Vuon­na 2007 vaille ammatillisen perus­koulutuksen opiskelijapaikkaa heistä jäi 50,6 %. Hakijoiden on täytettävä hakukriteerit ja maahanmuuttajien kohdalla perusopetuksen aikana, sen jälkeen tai kotouttamiskoulutuksen aikana saavutettu kielitaito ei ole aina riittävä toisen asteen koulutukseen pääsemiseksi.

Nuorisotyöttömyyden kovan ytimen muodostavatkin nuoret, jotka eivät ole päättäneet peruskoulun jälkeistä toi­sen asteen koulutusta. Maahanmuut­tajataustaisista nuorista opintojaan toiselle asteelle, eli lukioon tai ammat­tikouluun, jatkaa nyt vain alle 60 % perusopetuksen päättäneistä, vastaa­van luvun valta­väestöllä ollessa lähes 90 %. Koulupudokkaat ovat riskiryhmäs­sä syrjäytyä työelämästä.

Panostus tulevaisuuteen

Työelämän ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa yhteiskunnalle 60-vuotispäi­väänsä mennessä yli miljoona euroa pelkkinä menetettynä verotuloina. Tämän lisäksi Kela arvioi syrjäyty­neestä aiheutuvan vuodessa noin 24 000 euron kulut. Jos suuri joukko nuoria päätyy esimerkiksi 40 vuodek­si työelämän ulkopuolelle ja kulutta­maan sosiaaliturvan varoja, kyse on jo valtiontaloudellisesti merkittävästä asiasta.

Koulutus on avain työllistymiseen, kulttuuriin integroitumiseen ja kielen oppimiseen. Entistä suurempi osa maahanmuuttajataustaisista nuorista on saatava jatkamaan opintojaan toi­sel­le asteelle ja edellytykset menestyksek­kääseen toisen asteen opiskeluun luodaan jo perusopetuksen aikana. Tässä erityisesti kielikoulutuksella on ratkaiseva merkitys.

Kokoomusopiskelijat katsookin, että resursseja maahanmuuttajataus­taisen nuorten integroimiseksi suo­malaiseen koulutusjärjestelmään on lisättävä sekä perusasteella että toi­sella asteella. Tämä on satsaus tule­vaisuuteen ja maksaa itsensä myö­hemmin monin verroin takaisin.

Kirjoitus on julkaistu Tuhatkunta-lehdessä 2/2008