Feministinen show ja kapitalistinen manifesti

"Sinkkuelämää on sekä feministinen show että kapitalistinen manifesti", näin todetaan tuoreessa Suomen kuvalehdessä (SK 21/2008). Määrittelyt ovat varmasti yhtä moninaisia kuin sarjan yleisökin. Yksi menestyvän sarjan tunnusmerkki kuitenkin on, että se herättää monenlaisia tunteita ja ristiriitaisiakin näkemyksiä. Sama pätee kaikkiin menestyviin "brändeihin" aina henkilöistä tuotteisiin. On uskallettava herättää tunteita.

Itse kiitän Sinkkuelämän kirjoittajia anteeksipyytelemättömästä asenteesta ja kohtauksista. Kaikki eivät ehkä sitä näe, mutta Sinkkuelämässä on tiettyä iloista feminismiä, johon voin jopa samaistua. Se on jotakin täysin muuta kuin, mitä feminismi surkeimmillaan usein on; asenteita vääristäviä itkuvirsiä ja surkuttelua sukupuolten välisestä epätasa-arvosta.

Feminismin syvimmän olemuksen tulkinta jääköön tällä kertaa sikseen. Voi olla, ettei Sinkkuelämän teho ole pelkästään naistenvälisten keskustelujen tarjoamassa realismissa vaan yltäkylläisen pintaliitoelämän fantasiassa. Pohdittaessa, että mitä Sinkkuelämää on merkinnyt naisille, ovat vastaukset kuitenkin enimmäkseen positiivisia.

Lieneekö fantasiaa myös sarjan kuvaama naisten välisen ystävyyden asettaminen etusijalle? Viime aikoina on kohistu erilaisten herrakerhojen ja -verkostojen olemassaolosta ja niiden avoimuudesta naisjäseniä kohtaan. Tampereella on puhuttanut esimerkiksi se, ettei Tampereen nuorkauppakamarissa ole yhtään naisjäsentä. Mitähän Sinkkuelämän nelikko tekisi, jos kokisivat tämän epäkohdaksi? Minun Sinkkuelämässäni he alkavat murehtimisen sijaan heti miettiä kuka olisi sopiva ensimmäinen naisjäsen ja eipä aikaakaan kun asia olisi jo järjestetty.

Konservatiivisen viihteen rajoja rikkoviin juonikuvioihin on jo totuttu kuuden tuotantokauden aikana. Enää ei ole pitkä aika kesäkuun alkuun, jolloin sarjan pohjalta tehty elokuva Sex and the City - Sinkkuelämää saa ensi-iltansa taatusti tunteita herättävine hahmoineen ja juonikuvioineen. Väliäkös sillä, että vapaamielisimmätkin tarinanjuonteet on kääritty estottoman kulutusjuhlan muotoon. Suomen Kuvalehti varoittelee, että elokuva voi aiheuttaa emansipaatiota tai kulutustottumuksien muutoksia. Päätelkää itse.

Minulle elokuva "aiheuttaa" ainakin odotetun, hauskan ja viihteellisen illan hyvien ystävien ja elokuvan parissa.

Sex and the City - Sinkkuelämää elokuvateattereissa 6.6.





Kuva on eduskunnan puutarhapäivän satoa. Kyseessä ei ole vitsi. Töissä saimme tänään tutustua suomalaisiin vihaneksiin ja lisäksi sain näin kauniin kukkakimpun. Ilahdutti suuresti :)